Naisten seiväshypyn karsinnan riman korotukset Tokion MM-kisoissa enteilevät Wilma Murron mukaan yli 12 urheilijan finaalia. Japanin aikaa maanantaina aamupäivällä käytävässä karsinnassa rima nousee tyyliin 425, 445, 460, 465 ja 470.
– Minun mielestäni näyttää siltä, että joku haluaa 20 urheilijan finaalia. Se, että finaaliin vaadittaisiin 460 on aika harvinaista, mutta se, että tuo porukka hyppää 445 ei ole mitenkään ihmeellistä, Murto totesi joukkueen mediatilaisuudessa Tokiossa.
– Voi olla, että siellä on iso liuta 445:n ylittäjiä ja kymmenen 460:n ylittäjää, ja sitten otetaan lisää porukkaa.
Joukkueen kolmesta karsintaan osallistuvasta hyppääjästä Elina Lampela oli samaa mieltä Murron kanssa.
– Henkilökohtaisesti tykkäsin korotuksista, mutta kun karsinta alkaa niin aikaisin, siinä on vaara, että tulee iso finaali. Toivotaan ettei tule, Lampela sanoi.
Saga Anderssonin arvio oli toinen.
– Minulla on sellainen fiilis, että 460 vaaditaan, ihan sama onko se vikalla tai tokalla yrityksellä. Sen hyppää 12–13 urheilijaa. Minusta kilpailussa on aika monta sellaista, jotka pystyvät hyppäämään 460 jo karsinnassa.
Murto: Aika plussalla olen, kun olin siinä kunnossa, että tänne pystyi lähtemään
Polvioperaatiosta hyvin toipuneella Murrolla on takana tältä kaudelta vain kaksi kilpailua. Hän hyppää karsinnassa 12 askeleen vauhdilla, jolla on parhaimmillaan mennyt 471, mutta odotukset ovat jalan kuntoutuksen jälkeen maltilliset.
– Pitää hyväksyä, että ihan niin pitkällä ei olla kuin arvokisoihin tullessa haluaisin olla. Se on ollut tiedossa alusta asti. Kolmen kuukauden hommia ei voi kolmessa viikossa tehdä, eli mennään kolmen viikon hommilla, Murto kuvaa virettään.
– Olen tyytyväinen, että ylipäätään täällä olen. Jos minulta olisi kysytty huhtikuussa, olenko kisoissa mukana, olisin veikannut, että jos kaikki menee ihan putkeen, niin ehkä. Jos sitä olisi kysytty kesäkuun puolessa välissä, olisin veikannut, että tuskinpa. Aika plussalla olen, kun olin siinä kunnossa, että tänne pystyin lähtemään.
MM-kisoissa kilpaileminen on osa paluuprosessia kohti lajin huippua
Murto sairasteli Tukholman Ruotsi-ottelun jälkeen ja on sen jälkeen tehnyt vain yhden hyppyharjoituksen Chiban leirillä, jossa hän harjoitteli, totutteli aikaeroon ja lämpöön.
– Siirsin pikkuisen tänne lähtöä, että pystyin tervehtymään Suomessa ennen tänne siirtymistä. Sairastelu ei ollut ideaali juttu. Mielelläni olisin siinä välissä tehnyt Suomessa muutamia tärkeitä treenejä, Murto sanoo.
– Valmistautuminen on jäänyt pitkälti tänne, ja täällä on tehty se mikä on pystytty. Tavoite on, että maanantaina se on hyvällä tasolla, mitä on pystytty kaivamaan.
Murrolle MM-kisoissa kilpaileminen on osa paluuprosessia kohti laji huippua.
– Koen, että tämä on astinlauta eteenpäin. Varmasti olisi ollut helpompi jäädä kotiin, eikä kukaan olisi sitä kyseenalaistanut. Ajattelin, että jos on joku, joka vie minua eteenpäin, se on tänne lähteminen, altistuminen kilpailulla ja kilpaileminen kovissa kisoissa, vaikka oma taso ei ole siinä missä on tottunut, että se on.
Lampela sai uudet seipäät: Kunto on saatu ajoitettu hyvin
Elina Lampela ylitti talvella 470 ja oli EM-halleissa neljäs. Kesän kilpailukauden alku oli takkuinen, mutta syyskesällä Lampela palasi selkävaivojen jälkeen hallikauden kuntoon. MM-kisojen kenraalissaan Leuvenissa Belgiassa Lampela pääsi tekemään hyviä yrityksiä omasta ennätyskorkeudestaan 474 ylitettyään sitä ennen 464.
– Tosi hyvä tilanne. Tuntuu, että kunto on saatu ajoitettua hyvin, ja on nousukunto. Vaikka selän kanssa oli alkukaudesta ongelmia, tehtiin hyvä päätös ja treenattiin heinäkuussa. Satsattiin näihin kisoihin, kun paikka tänne oli niin varma, Lampela sanoo.
– Tuo viimeinen kisa nosti itseluottamusta ja antoi itselle luottoa, kun pääsin isompiin seipäisiin. Nyt tiedän, että pystyn hyppäämään ennätykseni.
Paluumatkalla Belgian kilpailusta Lampelan seipäät rikkoutuivat kuljetuksessa. mutta ongelma saatiin korjattua.
– Puolasta löytyi minulle uudet alkupään seipäät, eli treeni- ja verryttelyseipäät ja ne seipäät, jolla aloitan kisan. Lisäksi tänne Tokioon tuli vielä kolme seivästä. Kaksi treeniä ehdin noilla alkupään seipäillä tehdä, en kuitenkaan noilla isommilla.
Andersson: Tekniikka on nyt parempi täydellä vauhdilla
Saga Andersson on kesän mittaan ylittänyt ennätyksensä 455 ja voitti Espoossa Kalevan kisoissa mestaruuden. Takana on myös kokemusta arvokisoista, joten MM-kisojen karsintaan hän lähtee luottavaisena.
– Tosi hyvällä fiiliksellä lähden, kun on tullut enkka, ja olen kunnossa fyysisesti ja etenkin psyykkisesti. Kokemusta on nyt enemmän, ja olen kehittynyt monella osa-alueella psyykkisesti, Andersson arvioi.
Andersson teki kisoja edeltävät hyppyharjoitukset Chiban leirillä ja perjantaina harjoituskentällä Tokiossa.
– Hyvä, kun on ollut tällainen treeniputki. Olen saanut työstettyä täyden vauhdin hyppyä. Olen satsannut siihen, että tekniikka olisi sama täydellä vauhdilla kuin mitä se on lyhyellä vauhdilla, ja mielestäni olen onnistunut siinä, Andersson sanoo.
– Chibassa hyppäsin treenin 10 askeleen vauhdilla, ja se oli yksi minun parhaista 10 askeleella. Tokiossa hyppäsin täydellä vauhdilla. Vähän se oli sellaista hakemista, mutta onnistuin sikäli, että tekniikka on nyt parempi täydellä vauhdilla, mitä se on ollut noin keskimäärin, Andersson totesi.
Keskitalo löysi juoksuun tehot kompaktilla treenijaksolla
Saara Keskitalo kiiti kesäkuussa 100 metrin aitojen ennätyksensä 12,81 ja juoksi sitten pika-aitojen mestariksi Universiadeissa Bochumissa ja oli Espoossa Kalevan kisoissa kolmas.
Kauden mittaan syntyi kaikkiaan viisi 12,8-alkuista tulosta ja nyt Keskitalo valmistautuu Japanin aikaa sunnuntaina juostaviin 100 metrin aitojen MM-alkueriin.
Kisavirettä Keskitalo haki Chibasta MM-kisoihin valmistavalta leiriltä valmentajansa Mikael Ylöstalon johdolla.
– Chiban leiri meni hyvin. Kalevan kisojen jälkeen oli pientä väsymystä ilmassa, ja sen jälkeen yritin saada laivan kurssia kääntymään, ja tuntui, että sainkin. Viimeinen viikko on mennyt kivan nousujohteisesti, Keskitalo kuvasi leirin antia joukkueen mediatilaisuudessa.
– Vedettiin treenikausi pienoiskaavassa läpi. Vähän peruskuntoa, sellaista kilpailuun valmistavaa ja täällä virittelyä.
Kaksikon työ tuotti Keskitalon mukaan tulosta.
– Kropassa alkoi olla syksyinen fiilis, kun Suomessa oli sen verran koleaa, mutta kyllä sieltä alkoi tehoja löytyä, kun vähän kaiveli, Keskitalo viittasi Japanin hellekelissä tehtyihin harjoituksiinsa.
Mitä arvelet, millainen aika vie alkueristä välieriin Tokiossa?
– Kristallipalloa ei ole, mutta kun aamupäivällä juostaan, se voisi olla 12,8-12,9, eli sitä kohti.