Tasavallan presidentti on myöntänyt Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuren ansioristin Pirjo Wilmille ja Risto Niemiselle. Suomen Urheiluliitto (SUL) onnittelee kumpaankin harvinaisen huomionosoituksen saajaa, joiden ura alkoi yleisurheilukentiltä.
Wilmi oli 1970-luvulla yksi maailman parhaista ratakierroksen juoksijoista. Sittemmin hänet valittiin ensimmäisenä naisena Kansainvälisen olympiakomitean jäseneksi 1981. Työuransa Wilmi teki liikunnan ja terveystiedon opettajana.
– Koen, että koko elämänkaareni on eräänlainen peruste tälle ansioristille. Ensimmäisen palkintoni, Aija-Kaijan satukirjan, sain viisivuotiaana innokkaana satujumpan kävijänä Sotkamon Jymyttärien pikkujouluista 1956. Olin edellisenä syksynä kinunnut äitiäni viemään minut tuohon jumppaan, jonka alaikärajana oli seitsemän vuotta, Wilmi kertoo.
– Tämä on hyvin myönteinen yllätys, ja tuntuu luonnollisesti hyvältä. Olin treenaamassa golfia tutussa kuplassa. Kotiin tultuani ihmettelin kännykkään tulleita onnitteluviestejä. Tiedusteltuani eräältä ystävältä, mistä minua onnittelet, sain häneltä linkin Hesarin uutiseen.
Nieminen: Koen, että urheilu on ollut minulle suuri opettaja
Nieminen toimi pitkään Veikkauksen toimitusjohtajana ja on entinen Olympiakomitean puheenjohtaja. Hän omaa myös komean aktiiviuran yleisurheilijana.
– Nöyryys ja kiitollisuus ovat tunnetiloina voimakkaita tästä huomionosoituksesta. Ne konkretisoituvat siitäkin, kun katsoo, keille kaikille urheilun suuri ansioristi on myönnetty. Sekin herkistää, kun sain tämän yhtä aikaa Pirjon kanssa. Koen, että urheilu on ollut minulle suuri opettaja ja väylä edetä elämässä. Urheilun arvostaminen ja sen vaaliminen, moninainen Respect-työ on edelleen lähellä sydäntäni, Nieminen sanoo.
Urheilun suuri ansioristi voi samanaikaisesti olla enintään 12 elossa olevalla suomalaisella. Wilmin ja Niemisen lisäksi se on Carl-Olaf Homènilla (1994), Pirjo-Liisa Vileniuksella (2003), Marja-Liisa Kirvesniemellä (2010), Lasse Virènillä (2010), Pertti Karppisella (2015), Kalervo Kummolalla (2016) ja Marie Lundmarkilla (2022).
Olympiamitali sadasosan päässä
Pirjo Wilmi juoksi 400 metrin ennätyksensä 50,56 Montrealin olympiakisojen finaalissa 1976, tuolloin Häggman nimellä. Hurjalla loppusuoran vedolla hän sijoittui neljänneksi, vain sekunnin sadasosan päähän pronssista ja viiden sadasosan päähän hopeasta.
Arvokilpailujen palkintokorokkeelle Wilmi nousi Rooman Euroopan mestaruuskilpailujen 4 x 400 metrin hopeajoukkueessa, jonka aika 3.25,7 on yhä Suomen ennätys. Wilmi juoksi kolmannen osuuden. Joukkueen muut jäsenet olivat Marika Lindholm, Mona-Lisa Pursiainen ja Riitta Salin.
Kalevan kisoissa Wilmi nousi pikamatkoilla palkintokorokkeelle yhteensä 25 kertaa, niistä kymmenesti Suomen mestarina.
Nopealla nuorukaisella laaja lajivalikoima
Risto Nieminen nousi palkintokorokkeelle Suomen mestarina Kuortaneen SM-viesteissä 1973, kun Helsingin Kisa-Veikkojen yleisen sarjan pikaviestijoukkue noteerasi ajan 40,7. Joukkueessa juoksivat Antti Rajamäki, Raimo Vilèn, Risto Nieminen ja Juhani Jaakkola.
Kolme muuta SM-viestien yleisen sarjan mitalisijaa Nieminen kirjautti vaahteralehtisten pikaviestijoukkueista 1972, 1974 ja 1976.
Juniorisarjojen SM-kilpailuissa Nieminen juoksi pikamatkojen loppukilpailuissa viidesti, niistä kolme kertaa mitalisijoille. Juniorisarjojen SM-hopean hän saavutti myös P16-sarjan kuusiottelussa Varkaudessa 1967. Juniorisarjojen SM-viestimitaleita Ristolle kertyi viisi pikaviestistä ja yksi 4 x 400 metriltä.
Nopeana ja vahvana nuorukaisena Nieminen pelasi myös käsipalloa Suomi-sarjassa ja koripalloa muutaman Pohjoismaiden akateemisen mestaruuden verran. Lajivalikoimaan ovat kuuluneet myös jalka- ja lentopallo. Keihäänheitossa kilpailukokeilu kesällä 1976 toi tuloksen 66,90.
”On tärkeää, että yleisurheilun tulostaso säilyy korkeana ja kehittyy”
Samanikäiset Wilmi ja Nieminen harjoittelivat Pertti Helìnin valmennusryhmässä.
– On selvää, että kansainvälinen menestyminen vaatii paljon joka ikisessä lajissa. Yleisurheilulla on sikälikin erityinen asema, että se kertoo selkeimmin inhimillisen suorituskyvyn kehittymisestä. Alustojen ja jalkineiden kehittyminen huomioon ottaen, on tärkeää, että yleisurheilun tulostaso säilyy korkeana ja kehittyy. Se on omanlaisensa viesti jopa ihmiskunnan kyvykkyydestä, Nieminen muistuttaa.
Teksti: Jarmo Mäkelä
