Päätoimiset Asikkalassa: Lasten korkea kynnys kilpailla huolettaa

Päätoimiset Asikkalassa: Lasten korkea kynnys kilpailla huolettaa

Joensuun Katajan valmennuspäällikkö Jarkko Kumpulainen puki sanoiksi monen huolen yleisurheiluseurojen päätoimisten päivillä Asikkalassa.

– Minua huolestuttaa se, että lapsia on niin vaikea saada kilpailemaan. Kauhean mielellään tullaan harjoituksiin, mutta monella on turhan kova kynnys tulla mukaan ihan matalan kynnyksen kisoihin, Kumpulainen totesi.

Samanlaisen trendin kanssa on kamppailtu muuallakin kuten Kuopiossa.

– Kilpaileminen on kauhean negatiivissävytteistä 9-15-vuotiaiden kohdalla. Ei vaan tulla harjoituksiin, jos on seurakisat. Kilpailijamäärät ovat vähentyneet niin, ettei meinaa saada joukkuetta seuraotteluihin, harmittelee Kuopion Reippaan Jonna Kettunen.

Kumpulaisen mukaan Joensuussa ongelmaa on taklattu monella tapaa.

– Perheiden kanssa on keskusteltu, on keksitty ryhmien vastuuohjaajien kanssa kannustumia ja panostettu hyvään tiedottamiseen. Osaa perheistä on silti vaikea saada ymmärtämään, ettei kilpailemisessa ole mitään pahaa. Samat perheet kuitenkin hyväksyvät, että kilpaillaan työ- ja opiskelupaikoista.


kettunen_jonna_1.jpg

– Hyvä meininki ja hyvä yhteinen kokemus ovat Jonna Kettusen mielestä avainasioita nuorten ja lasten toiminnassa.

,

Kettunen: Hyvä yhteinen kokemus keskeistä

Kettunen muistuttaa, että lasten ja nuorten urheilussa hyvä meininki ja hyvä yhteinen kokemus ovat kaikki kaikessa.

– Yksi negatiivinen kokemus kilpailusta ja se on siinä, Kettunen sanoo.

Salon Vilppaan nuorisopäällikkö Minna Lamminen näkee, että tulokset ja suora vertailu muihin nostavat helposti kynnystä kilpailla.

– Minä puhun lapsille, että otat omat tulokset ja vertaat tuloksiasi vain niihin. Lapsia pitäisi viedä kesän aikana kisoihin usein, jotta kilpailemiseen tulisi rutiini ja he oppisivat sen. Lapsilla tulokset paranevat jo yksin sillä, Lamminen muistuttaa.

Kumpulainen painottaa kilpailemisen lisäksi monipuolisuutta.

– Toivoisin, että ymmärrettäisiin myös, ettei yleisurheilu ole vain yksi laji, eli ettei lapsi ole vain pituushyppääjä tai pikajuoksija vaan yleisurheilija. Kyllä 13-vuotiaana pitäisi pystyä olemaan mukana kaikissa yleisurheilulajeissa kilpailemassa ja mittaamassa omaa kehitystään, Kumpulainen sanoo.

,


kumpulainen_jarkko.jpg

Jarkko Kumpulainen kannustaa miettimään sitä, kuinka nuoret saadaan pysymään harrastuksen parissa.

,

Kumpulainen: Riittävästi hikoiluttavaa harjoittelua

Asikkalan kaksipäiväisessä seurojen päätoimisten tapaamisessa arvioitiin yleisurheilun strategian jalkautumista, käytiin läpi myynti- ja markkinointiasioita, esiteltiin laatuseurajärjestelmää ja ennen muuta vaihdettiinvertaiskokemuksialajin ammattilaisten kanssa.

– Omassa työssään on tavallaan yksin, joten on kiva nähdä kollegoita, jotka miettivät ja painivat samanlaisten asioiden kanssa. Täällä kuulee hyvin vinkkejä siitä, miten joku asia tehdään toisessa seurassa, Lamminen totesi kiteyttäen monen muunkin ajatukset.

Poikia lisää -projekti esillä

Päivillä oli esillä myös Poikia lisää –projekti. Seuroissa poikien määrät ja tavat yrittää innostaa heitä mukaan vaihtelevat.

Jarkko Kumpulainen näkee keskeisenä miettiä sitä, kuinka lapset ja nuoret saadaan ylipäätään pysymään toiminnassa, johon kuitenkin tullaan joka puolella Suomea innolla mukaan.

– Meillä on Katajassa kolme kautta syksy, kevät ja kesä. Kun huomasin, että puolet syksyllä aloittaneista saattaa vaihtua kevääseen mennessä, totesin ohjaajille, että nyt pitää keskittyä siihen, kuinka saada lapset jatkamaan.

– Itse painotan sitä, että on riittävästi hikoiluttavaa harjoittelua. Joskus tuntuu, että mennään ehkä liikaa lajitekniseen harjoitteluun. Olen kannustanut ohjaajia juoksuttamaan lapsia rohkeasti. Juoksu on kuitenkin perusta yleisurheilussa.

Joensuun Katajalla poikia on nuorista noin 45 prosenttia. Mukaan mahtuu erikoisempiakin ryhmiä, kuten Joensuun Urheiluakatemian valmennuskoordinaattori Kimmo Hyppösen vetämä ryhmä, jossa on pesäpallon, jääkiekon tai kartingin lajikseen valinneita poikia. Heille pidetään 1-2 kertaa yleisurheiluhenkiset harjoitteet.

– Ryhmässä on 8-9 poikaa, joille pidetään hyvin ”poikamaiset harjoitukset”. Heistä 4-5 myös kilpailee yleisurheilussa, Kumpulainen sanoo.

,


lamminen_minna.jpg

– Meillä on mukana paljon lapsia, jotka pelaavat myös salibandyä tai futista, kertoo Salon Vilppaan nuorisopäällikkö Minna Lamminen.

,

Lamminen: Lajiyhteistyötä ei karsasteta

Yleisurheilu kiinnostaa lapsia Kuopiossakin, mutta Kuopion Reippaassa haetaan koko ajan uusia tapoja rekrytoida harrastajia.

– Uusin asia meillä ovat koulukierrokset yläkouluissa, katsotaan jos sieltä löytyisi lisää nuorisovalmennusikäisiä. Käytännössä se tapahtuu niin, että valmentaja menee kouluun ja vetää liikuntatunnin yleisurheilua, Jonna Kettunen kertoo.

Reipas tekee Kettusen mukaan myös paljon yhteistyötä muiden lajien seurojen kanssa.

– Meillä on yllättävän paljon aktiivista seurayhteistyötä jalkapallon, salibandyn, taitoluistelun ja voimistelun kanssa. Se on aika pitkälle sitä, että me pidämme heille juoksuharjoituksia, Kettunen sanoo.

Myös Salossa muiden lajien harrastajat ovat olleet kiinnostuneita yleisurheilusta.

– Meidän valttikortit moniin muihin lajeihin nähden ovat edullisuus ja se, että suhtaudumme myönteisesti siihen, että lapsilla on muitakin harrastuksia, Lamminen sanoo.

– Meillä on mukana paljon lapsia, jotka pelaavat salibandyä tai futista ja nyt koko Salon Vilppaan 2008 syntyneiden korisjengi on tulossa yleisurheiluharjoituksiin ja aikoo myös kilpailla.