Nuorten EM-kisoissa Tampereella koettiin suomalaisittain nelossijojen päivä. Sarjan aloitti Mila Heikkonen 400 metrin aidoissa. Pian sen jälkeen Juho Venäläinen otti saman sijan 200 metrillä, ja Mico Lampinen jatkoi nelossijojen sarjaa kiekossa.

Venäläisen edelle 200 metrin finaalissa kiitivät Italian Diego Nappi ajalla 20,77, Portugalin Pedro Afonso 20,85 ja Espanjan Oriol Sanchez 21,03.

Venäläiselle kirjattiin aika 21,36. Aamupäivän välierässään hän juoksi ajan 21,06, mutta siinä apuna oli vahva myötätuuli, kun finaalissa juostiin kovaan vastaiseen, -2,9 m/s.

– Olisin odottanut, että olisin enemmän pettynyt nelossijaani, mutta tuntuu nyt ihan hyvältä, kun ei ollut suuria mahdollisuuksia mitaleille. Ihan hyvät ovat fiilikset, tyytyväinen Venäläinen totesi.

– Kun tulimme kaarteesta suoralle, niin olin siinä kakkos-kolmospaikan tuntumassa. Alkuni oli vahva, mutta kuten välierissäkin, niin odotin italialaisen tulevan vahvasti takaa. Yritin pitää juoksun koko ajan vain rentona, mutta top-kolme siinä oli edessä.

Venäläinen totesi, että ennen kisoja hänellä ei ollut tiukkoja sijoitustavoitteita. Varsinkin kun 200 metriä on hänelle eräänlainen kakkosmatka 400 metrin rinnalla.

– Mutta tiesin, että pystyn juoksemaan tällaisiakin sijoituksia.

Päätöksen keskittymisestä näissä kisoissa 200 metrille hän teki jo viime syksynä.

– Päätös oli oikea, sillä en usko, että olisin pystynyt nelosella näin hyvään sijoitukseen. Sillä matkalla on sen verran kovia kavereita mukana. Ajattelin, että jos jossain on mitalimahdollisuuksia, niin juuri 200 metrillä. Tällä matkalla on paljon yhden kisan miehiä, joilla ei riitä kunto moneen juoksuun.

– Onnistunut suoritus oli, ei juuri parannettavaa. Jäätävä vastainen tuuli oli vielä mukana, Venäläinen kertaili juoksuaan.

Entä se lopullinen päämatka?

– Voi se kakkonenkin olla. Ja vaikka satanen, jos alkaa kulkemaan, juoksija kevensi tunnelmaa.

– Kakkonen on lempparimatkani, kun se ei tunnu niin pahalta. Mutta uskon että nelosella on parhaat mahdollisuudet pitkällä tähtäimellä. Suomen ennätysaikaan pääsy vaatii pari kolme vuotta, Lappeenrannan Urheilu-Miesten sprintteri kaavaili.

Heikkonen kovalla taistelulla neljänneksi – ennätysaika 56,78 lämmitti

Turhaan ei Mila Heikkonen kertonut ennakkoon tavoitteekseen mitalia 400 metrin aitajuoksusta nuorten EM-kisoissa Tampereella.

Lauantain alkuillan finaalissa se jäi lopulta vain 0,07 sekunnin päähän. Heikkonen palkittiin kuitenkin neljännellä sijalla ja komealla ennätyksellä 56,78.

Mitalijahti jatkuu Heikkosella huomenna sunnuntaina 100 metrin aidoissa. Tänään aamupäivällä hän lunasti sille matkalle jo välieräpaikan.

Finaalissa juostiin hurjia aikoja. Mestariksi kiiti Romanian Alexandra Stefania Uta kisaennätyksellä 55,55. Vain sadasosan hänelle hävisi Méta Tumba, jonka aika 55,56 on Ranskan junioriennätys. Myös pronssille juossut Viron Viola Hambidge paranteli maansa ennätystä aikaan 56,71.

”Nelossijat harmittavat”

Heikkosen aikaisemmat ennätyslukemat olivat 57,10 viime kesältä. Aivan tyytyväinen ei juoksija kuitenkaan finaalijuoksun jälkeen ollut.

– Harmittaa taas nelossija, Heikkonen totesi ja muisteli kolme vuotta sitten käytyjä alle 18-vuotiaiden EM-kisoja, joissa hän oli neljäs.

Ja sitä juoksua hän kertoi muistelevansa vieläkin.

– Mutta tähän suoritukseeni olen tosi tyytyväinen. Nyt tuli onnistunut juoksu, ja sain kovan lopunkin aikaiseksi. Kaarteessa minulla oli kaiken lisäksi hyvä kannustus, kun olin käskenyt kaikki ystäväni sinne, HIFK:n juoksija kertoi.

Heikkonen kertoi tienneensä tilanteen koko loppusuoran ajan ja välillä hän tunsi olleensa pronssissakin kiinni.

– Mutta virolainen tuli lopun kovaa.

Heikkonen sai rata-arvonnassa ykkösradan, jota pidetään huonoimpana ratana pitkissä aidoissa.

– Ei ykkösrata minua suuremmin haittaa. Pystyn juoksemaan sillä, kun olen sen verran pienikokoinen, Heikkonen kertoi.

Siihen on varmasti apua myös hänen hyvästä aitataidostaan, kun pika-aidatkin kulkevat huippuvauhtia.

– Suoraan sanottuna jännitti hirveästi tämä finaali. On isot paineet menestyä, itseltäni ja totta kai muualtakin, aituri tunnusti.

Entä valinta pika-aitojen ja pitkine aitojen välillä?

– Satasen aidat on kivempi, ei hapota eikä tunnu niin pahalta, mutta on 400 metrin aidoissakin oma viehätyksensä. En ole vielä tehnyt päätöstä päämatkasta. Mutta jos alkaa tulla enemmänkin pitkissä aidoissa näitä nelossijoja, niin taidan ottaa satasen aidat, Heikkonen totesi, nyt jo pienellä huumorilla ja pahimmat pettymyksensä unohtaneena.

Lampinen kiekkofinaalin neljäs: ”Tehoja oli, en saanut kiekkoa asentoon”

Mico Lampinen taisteli kiekonheiton mitalista alle 20-vuotiaiden EM-kilpailuissa Tampereella, mutta ei saanut parhaissa heitoissaan kiekkoa niin hyvään asentoon, että se olisi kantanut mitaleille. Lampinen oli neljäs tuloksella 61,58.

– Totta kai olen pettynyt. Mitalia läksin hakemaan, Lampinen sanoi.

Kilpailun voitti tilastosuosikki ja perjantaisen kuulantyönnön voittaja Hollannin Jarno van Daalen tuloksella 63,18. Puolan Jakub Rodziak ja Unkarin Zsombor Dobó olivat toinen ja kolmas tuloksin 62,90 ja 62,26.

Lampisen pisin heitto tuli ensimmäisellä kierroksella ja toiseksi pisin 61,29 viimeistä edellisellä kierroksella.

– Ekalla ajattelin, että heitän sellaisen vähintään 58-metrisen. Se lähtikin aika pitkälle ja jäikin pisimmäksi, Lampinen sanoi.

– Se oli lupaava aloitus. Ajattelin sitten lisätä pikku hiljaa tehoja heittoon, mutta tekniikka ei ollut sillä mallilla, että kiekot olisivat lähteneet asentoon.

”Jaloissa painoi, mutta lähdin siitä, että nyt haetaan mitalia”

Yritystä ja tehoa Lampisen heitoista ei puuttunut.

– Uskoin, että olisin suomalaisella sisulla saanut heitettyä tarpeeksi pitkälle, oli tilanne mikä hyvänsä, mutta kiekko ei lähtenyt asentoon, vaikka tehoa oli paljon takana, Lampinen kertaili.

Lampinen sijoittui perjantaina moukarinheiton finaalissa toiseksi. Edellispäivän rasitukset tuntuivat kropassa, mutta eivät Lampisen mukaan liiaksi.

– Heti aamusta huomasin, että jaloissa painoi, mutta lähdin siitä, että nyt haetaan mitalia, Lampinen kertaili.

Lampisen kausi jatkuu ensi viikonloppuna nuorten SM-kilpailuissa ja kahden viikon päästä Tukholmassa Ruotsi-ottelussa, ennen kuin hän siirtyy Los Angelesiin ja aloittaa ensimmäisen harjoituskauden Yhdysvaltain yliopistourheilun maailmassa.

Kankaanniemi viides: ”Olen tyytyväinen tähän”

Manu Kankaanniemi oli kiekkofinaalin viides heitettyään ennätyksensä tuntumaan 59,37. Tulos tuli neljännellä kierroksella. Senjälkeiset heitot toivat pöytäkirjan ruksin, kun Kankaanniemi haki pitkää heittoa.

– Ekat pari heittoa olivat vähän varovaisia. Neljännellä sain jo vähän kiinni heitosta. Tiesin, että pitää laittaa lisää tehoa, jos meinaa mitaleille päästä, Kankaanniemi kertaili.

– Tällä hetkellä tekniikka ei ole vielä siten kasassa, että olisi voinut sitä tehoa laittaa niin, että kiekko tulee vielä viivojen väliin, Kankaanniemi sanoi.

– Vaikka lähdin tilastoista vähän alempaa, tiesin että minulla on kyky heittää sellainen heitto, jolla voi mitalin ottaa. Mutta olen tyytyväinen tähän.

Ahlfors kävelyvauhtisen 3000 metrin 10:s

Miesten pitkillä matkoilla ei Tampereella vauhdilla juhlittu. Eilisen 5000 metrin tapaan 3000 metrillä kilpailu aloitettiin kävelyvauhdilla, kun kaksi ensimmäistä kilometriä veivät aikaa 3.11 ja 3.07.

Eilen 5000 metrillä mainiosti viidenneksi juossut Aleksi Ahlfors oli nyt 3000 metrillä kymmenes raivokkaan viimeisen kierroksen kirikilpailun jälkeen.

– Ei perusnopeus riitä näin hitaassa juoksussa, Ahlfors totesi.

Mestariksi juoksi Norjan Håkon Moe Berg ajalla 8.43,20, hopeaa otti Latvian Kristers Kudlis ja pronssia Ruotsin Karl Ottfalk. Ahlforsille kirjattiin ajaksi 8.48,33.

Raumalainen teki rohkean siirron ja nousi kärkeen kierrosta ennen maalia, mutta norjalainen aloitti ylivoimaisen voittokirinsä jo 350 metriä ennen maalia.

Håkon Moe Berg on juossut tällä kaudella 1500 metriä huippuaikaan 3.35 ja on vahva suosikki huomenna sunnuntaina 1500 metrin finaalissa. Ruotsin Ottfalkille mitali oli jo toinen, kun eilen vitosella tuli hopeaa.

Ahlforsille tämä kesä on ollut iso harppaus kohti kovempia tuloksia.

Haaksluoto seipään 8:s

Miesten seipään finaalissa Arttu Haaksluoto hyppäsi 500 ja ylsi jaetulle kahdeksannelle sijalle. Aloituskorkeus 500 ylittyi häneltä ensimmäisellä yrityksellä, mutta 520 oli sitten liikaa.

Seipään voittoon hyppäsi Ruotsin Axel Rogö ennätyksellään 540. Hopeaa otti Ranskan Zackaria Dia samalla tuloksella, ja pronssille hyppäsi Belgian Ylio Philtjens, 530.

Pikaviesteissä epäonnistumisia

Suomen 4 x 100 metrin viestien alkuerät päättyivät loukkaantumiseen ja vaihtorikkoon.

Naisten viestin toisen osuuden juoksija Elmiina Siikala loukkasi takareittään, ja juoksu jäi joukkueen osalta siihen. Suomen muut viestinviejät olivat Aada-Olivia Oksanen, Jonna Aalto ja Jenni Väänänen.

Miesten viesti oli hyvässä vauhdissa, mutta kohtalona oli lopulta vaihtorikko viimeisessä vaihdossa. Suomen viestikapulaa kiidättivät Tomi Mäkitalo, Juho Venäläinen, Matias Salminen ja Alexander Mitchell.

Naisten alkuerien nopein oli Puola ajalla 44,63. Aikavertailusta jatkoon vaadittiin tulos 44,96, mutta sijoittumisia kahden parhaan joukkoon ja suoraan jatkopaikkaan onnistui myös päälle 45 sekunnin ajoilla.

Britit olivat nopeimpia miesten alkuerissä ajalla 39,86, ja aikavertailussa finaalipaikka irtosi vielä ajalla 40,65.