Suomi saavutti 2000-luvun suurimman mitalipotin alle 20-vuotiaiden EM-kisoista Tampereelta. Korrelaatiota juniori- ja yleisen sarjan menestyksen välillä tutkinut huippu-urheiludatan asiantuntija Ilkka Palomäki analysoi, millaista tulevaisuusnäkymää menestys kotikisoissa avaa.

Älkää ampuko viestintuojaa, mutta jos dataa on uskominen, menestys Tampereella ei lupaa Suomelle merkittävää menestyspiikkiä yleisessä sarjassa. Syy siihen on yksinkertaisesti se, että menestys alle 20-vuotiaiden EM-kisoissa ei lupaa menestystä yleisessä sarjassa – ei yhdellekään maalle.

Kun katsotaan alle 20-vuotiaiden EM-kisojen henkilökohtaisia mitalisteja vuodesta 2001 vuoteen 2017, noin neljänneksestä (miehet 23,8 % ja naiset 26,2 %) kasvaa vähintään EM-mitalisti tai globaalin arvokisan pistesijaurheilija yleisessä sarjassa. Kun tarkastelu rajataan globaaleihin mitalisteihin, miehissä prosentti on 8,6 % ja naisissa 7,9 %. Otanta on miehissä 521 urheilijaa ja naisissa 496 urheilijaa.

Data tukee aiempia tutkimuksia siitä, että taso 19-vuotiaana ei vielä ennusta kovin tarkasti tasoa uran huippuvaiheessa. Yksi merkittävä syy on se, että nuorten arvokisoissa vastassa on yleisurheilussa kaksi ikäluokkaa. Kun mennään yleiseen sarjaan, vastassa on tyypillisesti 10-15 ikäluokkaa. Mitaleita ei yksinkertaisesti riitä kaikille nuorten arvokisamenestyjille voitettavaksi (ellei jokaisissa arvokisoissa ole aina eri mitalistit).’Suomalaisia mitalisteja alle 20-vuotiaiden EM-kisoissa oli tarkastelujaksolla 24, joista miehiä 13 ja naisia 11. Otanta on siis merkittävästi pienempi kuin kaikki maat huomioiden, mutta datan perusteella Suomi ei erotu muista maista.

Miehissä globaaliksi mitalistiksi tarkastelujakson nuorisomenestyjistä kasvoi Antti Ruuskanen (7,7 %). Kun mukaan otetaan EM-mitalistit ja globaalin pistesijan saavuttaneet miehet, joukkoon lisätään Teemu Wirkkala, Tero Järvenpää ja Ari Mannio, jolloin prosentti on 30,8 %.

Naisissa globaaliin mitaliin ylsi Wilma Murto (9,1 %). EM-mitaliin tai globaaliin pistesijaan ylsi Kristiina Mäkelä (18,2 %). Lisäksi EM-pistesijalle ovat yleisessä sarjassa kivunneet Minna Nikkanen ja Viivi Lehikoinen (36,4 %).

Suomalaisista siis 69,2 % alle 20-vuotiaiden EM-mitalin saavuttaneista miehistä ja 63,6 % naisista ei saavuttanut vähintään EM-pistesijaa yleisessä sarjassa. Kaikki urheilijat huomioiden prosentit ovat miehissä 67,9 % ja naisissa 61,5 % – samalla asteikolla liikutaan siis.

Naisten puolella yhden globaalin arvokisamitalistin onnistuivat alle 20-vuotiaiden EM-mitalisteista vuosina 2001-2017 kasvattamaan Romania 23 urheilijasta ja Puola 22 urheilijasta. Ranska ei kasvattanut yhtään globaalia mitalistia 28, eikä Valko-Venäjä 18 urheilijasta. Täten se, että Wilma Murrosta globaali mitalisti kasvoi, on jo sinänsä saavutus.

Alle 50 % globaaleista mitalisteista menestyi alle 20-vuotiaissa 

Entä sitten, jos ilmiötä katsoo toisin päin? Pekingin (2008) ja Pariisin (2024) kesäolympialaisten välillä käytiin yleisurheilussa 13 globaalit arvokisat (viidet olympialaiset ja kahdeksat MM-kisat). Tällä tarkastelujaksolla 149 miestä ja 138 naista voitti globaalin arvokisamitalin eurooppalaista maata edustaen.

Kun lasketaan pois maratonjuoksijat (ei kilpailla nuorten arvokisoissa) ja vasta 20-vuotiaana tai myöhemmin edustusoikeuden eurooppalaiseen maahan saaneet urheilijat, otanta on miehissä 142 ja naisissa 133 urheilijaa.
Miehissä vain 63:lla näistä 142 urheilijasta (44,4 %) löytyy EM- tai MM-mitali alle 20-vuotiaiden ikäluokasta. Tällaisia naisia on 57 (42,9 %).

Jos lasketaan mukaan Tero Pitkämäen kaltaiset alle 20-vuotiaiden arvokisoissa pistesijalle yltäneet globaalit mitalistit, prosentti nousee miehissä 62,7:ään ja naisissa 68,4:ään. Vasta pistesijaurheilijoiden myötä prosentti nousee suht samalle tasolle judon ja painin nuorten arvokisamitalistien kanssa, mikä korostaa yleisurheilun kovaa kilpailutilannetta jo nuorissa.

Onko siis todennäköisempää, että globaaliksi mitalistiksi kasvetaan alle 20-vuotiaiden EM-mitalistien ulkopuolelta? Ei tietenkään. Vaikka määrällisesti yleisen sarjan globaaleja mitalisteja kasvaa jopa enemmän alle 20-vuotiaiden arvokisamitalistien ulkopuolelta, prosentit ovat yksittäiselle urheilijalle merkittävästi alle 20-vuotiaiden mitalisteja pienemmät. Mahdollista se kuitenkin on.

Alle 20-vuotiaiden ikäluokan pistesijaurheilijat huomioiva data kuitenkin vihjaa, että alle 20-vuotiaissa on hyvä olla ikäluokan kansainvälisen kärjen tuntumassa. Noin kaksi kolmasosaa globaalin mitalin vuosina 2008-2024 voittaneista eurooppalaisista oli vähintään pistesijatasolla alle 20-vuotiaiden ikäluokassa. Osa heistä ei kuitenkaan ollut vielä edes ikäluokan arvokisaurheilijoita 19-vuotiaana.

 

 

Moniotteluissa parhaat todennäköisyydet 

Kun katsotaan eroja lajiryhmien välillä, uutiset ovat hyviä tuoreelle alle 20-vuotiaiden EM-pronssimitalistille Enni Virjoselle (sekä aiemmin ikäluokkaa dominoineelle Saga Vanniselle). Moniotteluissa prosentit ovat nimittäin ylivoimaisesti parhaat, joskin selkeästi pienimmällä otannalla.

23,1 % alle 20-vuotiaiden EM-mitalin moniotteluissa vuosina 2001-2017 saavuttaneista miehistä ja 25,9 % naisista on voittanut yleisen sarjan globaalin mitalin. Kun huomioidaan vähintään EM-mitalin tai globaalin pistesijan saavuttaneet urheilijat, prosentit nousevat jo 46,2:een (miehet) ja 48,1:een (naiset). Etenkään naisissa kaikki eivät ole voittaneet globaaleja mitaleitaan ottelussa, mutta nuorisomenestys on ottelusta.

 

Hyvät uutiset jatkuvat, sillä toiseksi todennäköisintä globaali menestys on hypyissä, josta Ella Mikkola saavutti juuri EM-hopeaa. Hypyissä alle 20-vuotiaiden EM-mitalin vuosina 2001-2017 saavuttaneista miehistä 12,1 % ja naisista 14,7 % saavutti globaalin mitalin yleisessä sarjassa. EM-mitalin tai globaalin pistesijan saavutti 28 % miehistä ja 36,3 % naisista.

Heitoista Suomi saavutti peräti viisi mitalia Tampereella. Heitoissa alle 20-vuotiaiden EM-mitalin vuosina 2001-2017 saavuttaneista miehistä 9,5 % ja naisista 7,8 % saavutti globaalin mitalin yleisessä sarjassa. EM-mitalin tai globaalin pistesijan saavutti 26,7 % miehistä ja 30,4 % naisista.

Ylivoimaisesti haastavinta globaalin mitalin saavuttaminen on eurooppalaisille ollut pika- ja aitajuoksutaustalla (miehet 5,5 % ja naiset 2,4 %) sekä kestävyyslajeissa (miehet 5,8 % ja naiset 4,2 %). Voidaan siis todeta, että suomalaismenestys Tampereella tuli tilastollisesti oikeista lajeista.
Laajempi tarkastelu alle 20-vuotiaiden ja yleisen sarjan menestyksen välillä Huippu-urheilu-uutisissa 3/2025.

Ilkka Palomäki 
Asiantuntija, huippu-urheiludata
Suomen Olympiakomitea