Yleisurheilun kotimaisilla kärkinimillä Tokion MM-kisoihin huipentuva kilpailukausi alkaa pikkuhiljaa olla täydessä vauhdissa.

Pikajuoksija Lotta Kemppinen kokeilee alkukauden kisavirettään perjantaina Puolan Bydgoszczissa 100 metrillä. Samuli Samuelsson keskittyy nyt 200 metrille, ja kauden ensimmäinen startti odottaa sunnuntaina Seinäjoella. Seiväshyppääjä Elina Lampelan kilpailukausi alkaa 2. kesäkuuta Italian Roveretossa, ja hänen kilpailunsa jatkuvat samalla reissulla Itävallassa ja Kreikassa.

Kolmikko kertoi kauden suunnitelmistaan Suomen Urheiluliiton mediatilaisuudessa Espoon Leppävaarassa keskıviikkona.

Yleisurheilukesä huipentuu Tokion MM-kisoihin 13.–21. syyskuuta. Alkukesän kohokohta Suomessa on Paavo Nurmi Games Turussa 17. kesäkuuta.

Huippukisa odottaa Kemppistä

Torstaina Puolaan lentävä Lotta Kemppinen odottaa mielenkiinnolla ensimmäistä kilpailuaan Irena Szewinskan muistokisoissa.

– Hienoa, että pääsen aloittamaan aivan huippukisassa, Kemppinen iloitsee.

– Sen jälkeen pidän pari viikkoa taukoa, ja sitten ovat vuorossa Paavo Nurmi Games ja Kuortane.

HIFK:ta edustava 27-vuotias sprintterin juoksi viime kesänä ennätyksensä 11,20 Kuortaneella ja voitti Vaasan Kalevan kisoissa jo viidennen mestaruutensa ajalla 11,19. Juoksussa oli myötäistä ennätyskelpoisuuden kannalta harmittavasti liikaa, +2,1 m/s.

Hallikauden Kemppinen jätti väliin, vaikka tavoitteena oli kilpailla talvellakin.

– Tarkoitus oli juosta halleissa, mutta kun takareidessä ja pohkeessa oli pientä ärsytystä, päätin keskittyä vain kesään. Hallikauden lopulla olin jo hyvässä juoksukunnossa, mutta kisat olivat menneeltä talvelta ohi, Kemppinen kertoo.

Kemppisen valmentajana on jo pitkään ollut Mervi Brandenburg. Pikajuoksuguru Mikael Ylöstalo on ollut rinnalla tukemassa viimeiset pari vuotta.

– Mervi ohjelmoi harjoitteluni ja tekee kaikki treenit, mutta Mikke auttaa nopeusharjoituksissa ja tekniikka-asioissa. He tekevät hyvää yhteistyötä ja keskustelevat paljon harjoittelustani, juoksija kertoo.

Helinä Marjamaalta henkistä tukea

Taustalla on myös 100 metrin Suomen ennätyksen haltija Helinä Marjamaa, joka antaa henkistä taustatukea.

– Kokonaisuutena tämä on toimiva ja hieno systeemi, Kemppinen kertoo tyytyväisenä omasta tiimistään.

Kemppinen on ehtinyt opiskella elintarviketieteiden maisteriksi ja aloittaa tohtoriohjelman. Kuinka urheilun ja vaativan opiskelun yhdistäminen onnistuu?

– Mitä korkeammalla tasolla opiskellaan, sitä helpompi siihen on yhdistää urheilu, koska opiskeluja voi tehdä omaan tahtiin. Esimerkiksi jos olen väsynyt harjoittelusta, siihen ei kannata lisätä opiskelukuormaa päälle samaan aikaan. Omaa vastuuta on paljon, Kemppinen selvittää.

Samuelssonin fokus 200 metrille

Samuli Samuelsson siirteli Suomen pikajuoksun rajoja eteenpäin parikin kertaa, kun hän teki kesällä 2022 100 metrin SE:n 10,16 ja vuotta myöhemmin nykyiset ennätysnumerot 10,12.

Viime syksynä hänen ajatuksensa alkoivat kuitenkin siirtyä 200 metrille, joka oli alkujaan hänen päämatkansakin. Tällä matkalla hänen ennätyksensä on 20,73, kun Suomen parasta aikaa pitää hallussaan Samuel Purola tuloksella 20,45.

– Vuoden 2023 ja viime kesän loukkaantumisen jälkeen tuli fiilis, että ehkä tuo 100 metriä on nähty, Samuelsson kertoo.

– Satasen Suomen ennätys tuntui piikkitulokselta, mihin pystyn. Mietin, voisinko saada siitä vielä jotain pois. Kyllä, ehkä joitakin sadasosia. Mutta jos perfektionistina alkaa miettimään, niin muuttaisiko se jollakin tavalla uraani, niin ei, ennätyssprintteri kertoi uusien ajatustensa taustoja.

– Satanen oli pitkään tavoitteeni, ja sain tehtyä ennätyksen, vielä kahdestikin. Mutta 200 metriä ei ole ollut minulle vielä koskaan fokus, nyt sille matkalle on kova palo takaisin. Ja minulla on romanttinen ajatus pitää molempien pikamatkojen SE-tuloksia hallussani. Tavoite on katsoa vuoteen 2028 saakka miten menee, Ikaalisten Urheilijoiden 29-vuotias juoksija lupaa.

Kantapääoperaation kautta uudelle uralle

Samuelssonin kantaluuta operoitiin viime syyskuussa, kun ärtynyt limapussi häiritsi juoksua.

– Yritin viimeiseen saakka kuntouttaa vammaa, mutta luuta ei kauheasti jumpata.

Leikkaus onnistui hyvin, ja toipuminen oli nopeampaa mitä lääkäri ja fysioterapeutti uskalsivat odottaa.

– Normaaliin harjoitteluun pääsin helmikuun lopussa. Kolme kuukautta treeniä on takana, joten odotukseni alkavalle kaudelle eivät vielä ole hirveän suuria. Mutta jos täällä Espoossa olisin Kalevan kisoissa elokuun alussa jo huippukunnossa, Mikael Ylöstalon valmennuksessa oleva Samuelsson kertoo.

Sprintterin piti aloittaa kautensa jo viikko sitten Espoossa 150 ja 300 metrin juoksuilla.

– Mutta olin jänishousu, kun katsoin säätiedotusta (kylmä). Eilen oli tarkoitus juosta Turussa, mutta kisat peruttiin kentän remontin takia. Sunnuntaina sitten Seinäjoella, Samuelsson tokaisi jo hieman huvittuneena.

– 200 metrin SE jo tänä kesänä olisi todella iso onnistuminen. Omaa ennätykseeni olisin todella tyytyväinen.

Lampela nostanut riman entistä korkeammalle

Elina Lampela on ottanut viimeisen vuoden aikana ison harppauksen seiväshypyssä. Viime kesänä hän oli Rooman EM-kisoissa neljäs ja Pariisin olympiakisoissa finaalissa 14.s. Nousukausi jatkui talvella hallikisoissa, kun Apeldoornin EM-halleissa ennätyksellä 470 irtosi neljäs sija. Talven päätteeksi Lampela oli Nanjingin MM-halleissa 12:s.

Mikä on mahdollistanut kovan tason nousun?

– Siihen ei ole yksittäistä selitystä, mutta vuosien työ alkaa tuottaa nyt tulosta. Korkeudet 470:n paikkeilla ovat olleet jo useamman vuoden mahdollisia, mutta aikaisemmin se ei ole vielä onnistunut. Itsevarmuuden myötä uusi taso on löytynyt, Lampela kertoo kehityksestään.

Onko 480 seuraava tavoite?

– Ensimmäisenä mielessäni on MM-rajan 473 saavuttaminen. Jos sen nyt ekana saisi tehtyä, Oulun Pyrinnön 27-vuotias hyppääjä toteaa.

”Rauli tuntee minut hyvin, mikä auttaa viimeisen herkkyyden etsinnässä”

Lampelan valmentajana on jo pitkään ollut 1970-luvun huippuhyppääjä Rauli Pudas, ja kaksikon yhteistyö näyttää toimivan mainiosti Helsingissä.

– Rauli on minulle ensimmäinen valmentaja, joka pystyy olemaan mukana kaikissa treeneissäni. Näin pystymme säätämään harjoitteluani kunkin päivän mukaan ja reagoimaan nopeasti erilaisiin tilanteisiin. Monen vuoden yhteistyön ansiosta Rauli tuntee minut hyvin, mikä auttaa viimeisen herkkyyden etsinnässä.

Kemppisen tapaan Lampela on ahkeroinut myös opiskeluissaan.

– Kaksi vuotta sitten sain valmiiksi kandidaatin tutkinnon, mutta sen jälkeen olen ollut yliopistolta poissa ja tehnyt vain joitakin kursseja avoimessa yliopistossa. En halua aloittaa vielä maisterin opintoja vaan ottaa opiskelun toistaiseksi hieman kevyemmin.

Lampelan pääaineena on vaativa molekyylibiologia.

– Mutta en tiedä onko se lopullinen alani ja mitä haluan lopulta tehdä, Lampela kertoo suunnitelmistaan naurahtaen.

Tokiossa finaalipaikka on ensisijainen tavoite

Hyppääjän tarkoitus on kilpailla kesäkuussa ahkerasti. Heinäkuussa on sitten vähemmän kilpailuja ja aikaa myös harjoittelulle. Päätavoite siintää syksyn MM-kisoissa Tokiossa. Mikä siellä on tavoite?

– Riippuu siitä, kuinka on mennyt ennen kisoja. Finaalipaikka on ensisijainen tavoite, ja finaalissa ei sitten olisi mitään hävittävää. Mutta tarkkoja numerotavoitteita en osaa vielä sanoa.