Tokion MM-kilpailut päättyivät rankkasateen vuoksi siirrettyyn miesten kiekonheittoon, joka kilpailtiin kaikkien muiden lajien jo päätyttyä. Erittäin haasteellisissa, jopa vaarallisissa olosuhteissa Ruotsin Daniel Ståhl oli ylitse muiden.
Ståhl heitti jo karsinnassa selvästi pisimmän heiton. Finaalissa muiden liukastellessa ja kaatuillessa hänen ensimmäinen heittonsa kantoi sekin noin 69 metriin, mutta oli niukasti yliastuttu. Viimeisellä kierroksella Ståhl heitti tämän vuoden parhaan tuloksensa 70,47 ja voitti kultaa.
Kymmenhenkinen ryhmä toimitsijoita pyyhki sateesta märkää heittorinkiä kuivaksi suoritusten välillä. Useilla heittäjillä oli liukkaiden heittokenkien sijasta muita jalkineita, osa sitoi kuivan sukan kenkänsä ulkopuolelle ja osa käytti teippauksia kengän päällä.
33-vuotiaan Ståhlin kehonkieli kertoi henkisestä yliotteesta muihin kilpailijoihin nähden. Välillä hän tanssahteli iloisesti sateenvarjon alla, mutta oikean hetken tullen hän suoritti japanilaisen temppelirukouksen kumarruksen pitäen kiekkoa hartaasti kämmentensä välissä.
Ståhl on uusimman Tokion kultamitalinsa myötä voittanut nyt jo kolme maailmanmestaruutta sekä Tokiossa vuonna 2021 myös olympiakultaa.
Liettualainen maailmanennätyksen haltija Mykolas Alekna hävisi Ståhlille 2,63 metriä tuloksellaan 67,84. Liettuasta selviytyi pistesijoille kolme heittäjää, kun vuoden 2017 Lontoon maailmanmestari Andrius Gudžius oli kuudes ja ME-miehen isoveli Martynas Alekna seitsemäs.
Samoan pienessä saaristovaltiossa Tyynellämerellä juhlittiin MM-finaalin päätteeksi maan urheiluhistorian parasta saavutusta, kun Ståhlin kanssa samanikäinen Alex Rose hallitsi hyvin hermonsa vaikeissa olosuhteissa ja venyi kolmanneksi tuloksella 66,96.
Neugebauer kamppaili kymmenottelun maailmanmestariksi
Miesten kymmenottelun maailmanmestaruuden Tokiossa voitti Saksan Leo Neugebauer ankarassa kamppailussa Puerto Ricon Ayden Owens-Delermeä ja Yhdysvaltain Kyle Garlandia vastaan. Neugebauer kokosi helteessä ja sunnuntai-illan vesisateessa 8804 pistettä.
Neugebauer heitti toisena päivänä kiekkoa kymmenottelun uuden kisaennätyksen 56,15. Kahdessa viimeisessä lajissa hän paransi roimasti omia ennätyksiään. Keihäänheiton ennätys koheni 5,35 metriä tulokseen 64,34 ja 1500 metrin ennätys 6,21 sekuntia aikaan 4.31,89.
Viime vuonna Pariisin olympiakisoissa Neugebauer sijoittui toiseksi norjalaisen Markus Roothin jälkeen. Hiljattain seiväshyppyharjoituksissa loukkaantunut Rooth ei pystynyt Tokiossa kilpailemaan.
Toiseksi sijoittunut Owens-Delerme saavutti ensimmäisen suurkilpailuiden mitalinsa uudella maansa ennätyksellä 8784 pistettä. Hän voitti kolme juoksulajia mainioin tuloksin: 100 metriä 10,31, 400 metriä 46,46 ja 110 metrin aitajuoksu 13,65. Päätöslajin 1500 metriä hän juoksi toiseksi.
Vankkarakenteinen Garland otteli kolmanneksi pistein 8703. Hän voitti kuulantyönnön tuloksella 17,02, mutta hänen kultakamppailunsa kariutui huonoon 1500 metrin juoksuun.
Vuoden 2019 Dohan maailmanmestari Saksan Niklas Kaul jäi viimeiseksi avauslajissa 100 metrin juoksussa, mutta voitti keihäänheiton komealla tuloksella 78,19 ja nousi vielä neljänneksi pistein 8538.
Kaikkien aikojen tilaston kärkikymmeniköstä Tokioon ilmoittautui viisi urheilijaa, mutta Tokion olympiavoittaja Kanadan Damian Warner vetäytyi pois ja maailmanmestaruutta puolustanut Kanadan Pierce LePage ja kauden kärkituloksen haltija Norjan Sander Skotheim keskeyttivät.
Kilpailussa oli myös runsaasti muita keskeytyksiä. 24 kilpailijasta vain 14 sai tuloksen kaikissa kymmenessä lajissa.
Botswana voitti rankkasateessa miesten pitkän viestin
Tokion MM-kilpailuiden miesten 4×400 metrin viesti päättyi kolmen juoksijan yhtäaikaiseen heittäytymiseen maalilinjalle. Kahden miljoonan asukkaan afrikkalaisvaltio Botswana voitti äärimmäisen niukasti ennen Yhdysvaltoja ja sen kanssa saman ajan juossutta Etelä-Afrikkaa.
Kilpailu juostiin koko MM-viikon rankimman sateen hetkellä, mikä heikensi lopputuloksia raskaasti. Lähes jokainen joukkue juoksi useita sekunteja alkuerien tuloksiaan hitaammin. Mitalikolmikon ajat olivat kuitenkin erinomaiset. Botswanan voittoaika oli 2.57,76.
Ankkuriosuudelle ensimmäisenä lähti Yhdysvaltain tuore 400 metrin aitajuoksun maailmanmestari Rai Benjamin, toisena Botswanan tuore 400 metrin sileän maailmanmestari Busang ”Collen” Kebinatshipi ja kolmantena Etelä-Afrikan Zakithi Nene.
Parikymmentä metriä ennen maalia Benjamin oli jo voittamassa ja Nenekin ohittanut Kebinatshipin, mutta joukon pienikokoisin ja hentorakenteisin jaksoi parhaiten maaliin saakka. Botswana voitti 0,07 sekunnin erolla. Yhdysvallat löi Etelä-Afrikan 0,002 sekunnin erolla.
Lentävällä lähdöllä ylivoimaisesti nopeimman osuusajan 43,0 sekuntia juoksi Etelä-Afrikan kolmannella osuudella ME-mies Wayde van Niekerk. Toiseksi nopein kokonaisen sekunnin hitaammalla ajalla oli 200 metrin olympiavoittaja Letsile Tebogo Botswanan toisella osuudella.
Kebinatshipi ja Nene juoksivat molemmat ankkuriosuuden 44,1. Yhdysvaltain joukkueesta suhteellisesti parhaiten onnistui aloittaja Vernon Norwood, joka juoksi telineistä lähtien 44,6. Alkuerien osuusajat olivat huomattavasti finaalia parempia neljän miehen alittaessa 44 sekuntia.
Belgia sijoittui sadefinaalissa parhaana erurooppalaisena joukkueena neljänneksi.
Yhdysvaltain pääseminen finaaliin oli pitkällisen oikeusprosessin seurausta, kun alkuerässään kuudenneksi juosseen joukkueen edeltä hylättiin eri syistä kolme joukkuetta ja järjestettiin vielä ylimääräinen kahden joukkueen lisäerä, jossa piti omalla vedolla saavuttaa tietty tavoiteaika.
Yhdysvaltain naiset juoksivat pitkän viestin kisaennätyksen
Sade taukosi juuri ennen naisten 4×400 metrin viestin alkua. Yhdysvallat hallitsi tätä kilpailua lähdöstä maaliin ja sen voittoaika 3.16,61 on uusi MM-kisaennätys. Aika on kaikkien aikojen kuudenneksi paras. Sitä nopeammin on juostu vain vuosien 1984, 1988 ja 2024 olympiakisoissa.
Toiseksi tuli Jamaika ajalla 3.19,25 ja kolmanneksi Budapestin vuoden 2023 maailmanmestaruutta puolustanut Hollanti ajalla 3.20,18. Belgia oli naistenkin viestissä neljäs miesten viestin tavoin.
Yhdysvaltain ankkurina tuore maailmanmestari Sydney McLaughlin-Levrone juoksi lentävällä lähdöllä viestin selvästi nopeimman osuusajan 47,8.
Lähinnä nopeimmat osuusajat 48,5 ja 48,7 juoksivat Yhdysvaltain toisella osuudella Lynna Irby-Jackson ja Jamaikan ankkuriosuudella Nickisha Pryce. Hollannin toisen osuuden Lieke Klaverin ja ankkuriosuuden Femke Bolin osuusaika oli 49,1.
Norja juoksi sekä alkuerissä että finaalissa uuden Pohjoismaiden ennätyksen ajoin 3.23,84 ja 3.23,71. Finaalissa Norja oli kuudes.
Yhdysvallat voitti naisten pikaviestin 0,04 sekunnin erolla
Yhdysvallat voitti molemmat 4×100 metrin viestit, mutta naisten viesti meni tiukalle. Nimivahvan joukkueen suurimmat tähdet aloittaja Melissa Jefferson-Wooden ja ankkuri Sha´Carri Richardson olivat väsyneitä ja voittoaika 41,75 sijoittuu kaikkien aikojen maailmantilastossa vasta 48. tilalle.
Jamaikan joukkueen aloittajana ikinuori Shelly-Ann Fraser-Pryce juoksi kaarteen Jefferson-Woodenia nopeammin, minkä jälkeen viestiä jatkoivat kaksoissiskokset Tia ja Tina Clayton. Yhdysvallat oli kuitenkin niukasti 0,04 sekuntia Jamaikaa nopeampi.
Mainiosti juoksivat myös kolmanneksi ja neljänneksi sijoittuneet Saksa ja Britannia ajoin 41,87 ja 42,07 muiden joukkueiden jäädessä kauas. Saksan ankkuri Gina Lückenkemper tavoitti Richardsonia huomattavan paljon.
Yhdysvaltain alkueräaika oli 0,15 sekuntia finaalin voittoaikaa nopeampi. Saksa ja Britanniakin juoksivat alkuerissä finaalia nopeammin 41,86 ja 41,88.
Noah Lyles ankkuroi Yhdysvallat voittoon huippuajalla 37,29
Miesten 4×100 metriä päättyi Yhdysvaltain selvään voittoon ajalla 37,29. Sitä nopeammin ovat juosseet vain Usain Boltin ankkuroima Jamaika Daegun MM-kilpailuissa, Lontoon olympiakisoissa ja Rion olympiakisoissa sekä Noah Lylesin ankkuroima Yhdysvallat Dohan MM-kilpailuissa.
Noah Lyles ankkuroi nytkin Yhdysvallat mestaruuteen samoin kuin kuusi vuotta sitten Dohassa. Myös aloittaja Christian Coleman oli sama kuin tuolloin. Väliosuudet juoksivat Tokiossa Kenneth Bednarek ja Courtney Lindsay.
Kanadan viimevuotinen Pariisin olympiakisojen kultamitalijoukkue Aaron Brown, Jerome Blake, Brendon Rodney ja Andre de Grasse juoksi edelleen huippuajan 37,55 ja sijoittui tällä kertaa toiseksi. Kaikki neljä kanadalaista kilpailevat jo 30 vuotta täyttäneiden ikämiessarjassa.
Jamaikan ja Britannian joukkueet sortuivat jo alkuerissä vaihtorikkoihin. Niinpä kolmanneksi kiirehti Hollannin joukkue, joka juoksi uuden maansa ennätyksen 37,81. Alkuerien nopeimman ajan ja maansa ennätyksen 37,79 juossut Ghanan joukkue oli finaalin neljäs ajalla 37,93.
(Mikko Nieminen. Suomen Yleisurheiluarkisto SYUA.)