Lotta Haralan sydänkesän nousukunto huipentui Espoon Kalevan kisojen naisten 100 metrin aitajuoksun finaalissa mestauudeksi uran toiseksi parhaalla ajalla 12,67. Sillä hän rikkoi Tokion MM-kilpailujen tulosrajan. Sen teki myös toistamiseen tällä kaudella ennätyksensä juossut Nooralotta Neziri, joka oli toinen ajalla 12,73.
Harala oli alkuerien nopein ajalla 12,74, joka jäi vielä sekunnin sadasosan MM-rajasta. Sitä Harala ei jäänyt pohtimaan.
– Enemmän mietin sitä suoritusta ja mitä siitä pitää parantaa finaaliin. Ajattelin, että lähtöä pitää terävöittää, vaikkei se vieläkään finaalissa ihan terävä ollut, Harala totesi.
– Siitä ehkä kolmosaidalta eteenpäin juoksu imi aika hyvin, kun Nooralotta laittoi niin kovan vastuksen. Oli pakko juosta noin kovaa. Molemmat alle MM-rajan. Hyvä näin!
Haralan voittoaika on myös uusi Kalevan kisojen ennätys.
Haralan mukaan parannettavaa juoksussa on edelleen, vaikka kokonaisuus on jo hyvin jengoillaan.
– Alku on vielä vähän pehmeä. Sitä pitää saada terävämmäksi. Mutta oli tuo hyvä saavutus näin kovassa kisassa. Haluan antaa hetken itselleni iloita tästä, Harala maisteli Kalevan kisojen voittoa.
Neziri: ”Sanoin, että kyllä minua ketuttaa, jos enkka jää 12,80:een”
Neziri juoksi ennätyksensä tämän vuoden juhannuksena Kuortaneella yhdeksän vuoden tauon jälkeen. Nyt ennätyksen rikkoutumista ei tarvinnut odottaa yhtä pitkään, vaikka helposti se ei Nezirin mukaan tullut.
– Sanoin tänään viimeksi, että kyllä minua ketuttaa, jos enkka jää 12,80:een. Minulla on yksi tai kaksi kisaa enää. Jos se ei tänään parane, aika tiukalle se menee, Neziri kertaili juoksun jälkeen.
– Mutta oli kyllä vaikeaa. Artsi (Bryggare) tietää, kun olen hänelle soitellut joka toinen päivä, etten jaksa urheilla, kun väsyttää niin paljon. Minun piti tuossa treenata, mutta se meni enemmän tai vähemmän palautteluksi.
Neziri viittasi sanoillaan Kalevan kisoja edeltäneeseen aikaan. Aiturin mukaan väsymyksen taustalla oli alkukesän liian tiiviiksi karannut kilpailuputki.
– Kisoja tuli niin paljon. Madrid oli vähän, en nyt sanoisi virhearvio, mutta tunteella tehty ratkaisu, kun sain ensimmäistä kertaa pitkään aikaan Suomi-vaatteet päälle. Se oli äärimmäisen vaikea, Neziri muisteli helteessä käytyä maajoukkueiden EM-kilpailua, missä hän juoksi pika-aidat ja 4×100 metrin viestin.
– Siitä tuli reilun viikon päästä Joensuun kilpailu ja se kaikki oli vähän liikaa, kun olin jo kisannut toukokuun puolivälistä. Joensuuhun mennessä siinä oli 15 kilpailua, joka on vähän liikaa minun ikäiselleni naiselle.
Nezirin mukaan on nyt edessä treenijakso ennen Ruotsi-ottelua, joka on Tukholmassa 22.-24. elokuuta ja sen jälkeen Tokion MM-kilpailut.
Keskitalo: ”Loppukilpailu ei ollut teknisesti kauhean onnistunut”
Universiadien voitosta hyvin palautunut Saara Keskitalo oli kolmas ajalla 12,90. Alkuerissä hän juoksi 12,80 napakkaan, ennätyskelvottomaan, 2,9 metriä sekunnissa hönkineeseen myötätuuleeen.
– Loppukilpailu ei ollut teknisesti mikään kauhean onnistunut juoksu, mutta aitajuoksu on herkkä laji, Keskitalo sanoi.
Hurske: ”Niin kauan kuin pystyy voimalla juosta, pärjää ihan hyvin”
Reetta Hurske oli neljäs ja samalla katkesi hänen neljän perättäisen voittonsa putki.
– Alkuerä oli sellainen treeniveto. Todennäköisesti juoksen treeneissäkin kovempaa. Pienen romahduksen kautta tuolta hallin uumenista löytyi sitten rohkeutta tuohon finaaliin, Hurske viittasi alkuerän vireeseen.
Hurskeen vahvuus on juoksun alku. Se toimi, mutta suorituskykyä ei ollut sitä, mitä se on parhaimmillaan.
– Niin kauan kuin pystyy voimalla juosta, pärjää ihan hyvin, mutta sitten kun juoksua pannaan vähän pystympään ja tehdään enemmän hommia takareidellä, siihen ei vaan tällä hetkellä ole ruutinia.
Kaikkien aikojen kovatasoisimman kotimaisen aitajuoksukilpailun viides oli 13,10 aitonut Kuortaneen Kunnon Vilma Mäki. Lappeenrannan Urheilu-Miesten Essi Vehmaa oli kuudes ja Kuivasjärven Auran Essi Niskala seitsemäs ennätyksellään 13,32.
Vehmaa aitoi alkuerissä ennätyksensä 13,19 ja lisäksi Helsingin IFK:n Mila Heikkonen aitoi alkuerässään 13,21 jääden vain 0,02 sekuntia 19-vuotiaiden Suomen ennätyksestä.
Lepo Lakan mestaruusvireen taustalla
Miesten 110 metrin aitajuoksun mestariksi kiiti Elmo Lakka. Mestaruus oli hänelle uran kymmenes Kalevan kisoissa ja tuli takkuisen alkukesän jälleen kauden parhaalla ajalla 13,64.
Lakan alkukesä sujui 14 sekunnin ajoissa, mutta Joensuun ja Tampereen GP-kisoissa hän palasi 13,6-alkuisten aikojen vauhtiin ja Kalevan kisoissa juoksu kulki jo mestaruuden arvoisesti.
– Lepo oli oikeastaan se ainoa. En tiedä kuka siitä sanoi. Sanoiko siitä äiti, Artsi Bryggare, Antti Haapakoski vai tuliko omalta itseltä. Kaikki muut oli kokeiltu, Lakka setvi vauhdin löytymistä.
Parannettavaa juoksuun jäi. Sitä Lakka aikoo hioa kilpailuissa, joita on haussa vielä ennen elokuun lopun Ruotsi-ottelua.
– Lähtöpää oli nyt ok. Pääsin hyvin imussa ensimmäiselle aidalle, mutta vieläkään se ei ole sitä parasta jota osaan ja johon pystyn, Lakka sanoi.
Kuusiniemi: ”Yritin runtata”
Mestaruutta puolustanut Santeri Kuusiniemi taisteli voitosta loppuun saakka ja oli lopulta toinen ajalla 13,66 juostuaan alkuerissä kovaan myötätuuleen 3,1 metriä sekunnissa 13,60.
– Yritin runtata. Jäin vähän telineisiin Elmoon nähden ja yritin ajaa kiinni. Sitten vähän kolisi, Kuusniemi kertaili.
Jyväskylän Kenttäurheilijoiden kolmoisvoiton varmisti kolmanneksi ennätyksellään 14,06 juossut Juuso Peltola. Sibbo-Vargarnan Matias Komi aitoi neljänneksi.
Kangas työnsi Kalevan kisojen kaikkien aikojen kolmanneksi parhaiten
Korkeatasoisen naisten kuulantyönnön voitti Kuortaneen Kunnon Emilia Kangas työnnettyään 17,82, mikä on Kalevan kisojen kaikkien aikojen kolmanneksi paras tulos. Pidemmälle ovat työntäneet vain Asta Hovi vuonna 1988 ja Karoliina Lundahl vuonna 1996.
Kankaan kaikki neljä mitattua työntöä olisivat oikeuttaneet mestaruuteen. Hänen erinomainen sarjansa oli seuraava: (17,66, 17,64, 17,82, x, 17,69, x).
– Luotan 18 metrin ylittyvän jälleen loppukaudesta, Kangas sanoi.
Kuopion Reippaan Eveliina Rouvali oli toinen viimeisen kierroksen työnnöllään 17,31 ja Varpaisjärven Vireen Senja Mäkitörmä kolmas avaustyönnöllään 16,91.
Minttu Laurila Turun Urheiluliitosta työnsi neljänneksi tuloksella 15,85, mikä jäi hänen ennätyksestään vain kuusi senttiä.
Viides oli Mikkelin Kilpa-Veikkojen Tuuli Kammonen, joka paransi ennätystään sekä karsinnassa että finaalissa yhteensä 53 senttiä tulokseen 15,34. Kuudenneksi sijoittunut Hämeenlinnan Tarmon Vilma Keräläkään ei jäänyt ennätyksestään kuin viisi senttiä työnnettyäään 14,91.