Hakaurheilijoita ja Suomen Urheiluliiton mentoriohjelman aktiiveja kokoontui Jyväskylän Kalevan kisoissa perinteiseen lounastilaisuuteen, jossa nähtiin lukuisia sydämellisiä jälleennäkemisiä, kun yllätysvieraaksi saatiin toimittajalegenda Urho ”Ursa” Salo puolisonsa Liisa Mäkelän kanssa. Asian käytännön järjestelyt hoituivat Ursan yleisurheiluystävien, Hannu Teiderin ja Taisto Polven toimesta.
Ursan peräkkäisten Kalevan kisojen putki käynnistyi Turun kisoista 1963 päättyen Seinäjoen kisoihin 2017. Jokaisessa 55 peräkkäisessä kisatapahtumassa toimittajaveteraani oli työtehtävissä. Jäätyään Aamulehdestä eläkkeelle Ursa on asunut parikymmentä vuotta Espanjassa, edellisestä Suomen vierailustansakin ehätti kulua yhdeksän vuotta.
Kaihlajärvi ja Valoranta hakaurheilijoiden vieraina
Hakaurheilijarekisterin ylläpitäjä ja Jyväskylän Kalevan kisojen kilpailunjohtaja Esa Kaihlajärvi piipahti tervehtimässä hakaurheilijoita. Samalla tilastoekspertti kysyi kokemusasiantuntijoilta neuvoa hakaurheilijoiden pisteytykseen koskien Euroopan joukkuemestaruuskilpaluja. Suomi on ajautunut kilpailemaan kategoriassa, jota ei aiemmin ole pisteytetty. Kaihlajärvi sai selkeät ohjeet evästyksellä, että tämän järjestelyn pitää olla väliaikaista.
Jyväskylän Kenttäurheilijoiden puheenjohtaja Pasi Valoranta kertoi kisajärjestelyiden puolitoistavuotisesta projektista, johon kiinnittyi kevääseen mennessä liki viisi sataa seuran vapaaehtoista. Valorannan fokuksessa olivat myös jo ennakkoon erinomaisesti kaupaksi käyneet Kalevan kisojen pääsyliput sekä Jyväskylän kaupunki, joka on uudistanut Harjun yhdeksi valtakunnan parhaista yleisurheilupyhätöistä.
Valoranta kiitteli myös yleisurheilun korkeana pysynyttä kansansuosiota ja JKU:n hienoa urheilumenestystä.
Pakarinen: Lokakuussa päätös vuoden 2030 EM-kilpailu järjestäjästä
SUL:n puheenjohtaja Riikka Pakarinen puhui liiton ja lajin yleistilanteesta ja kilpailusta vuoden 2030 EM-kisojen kisaisännyydestä.
– Tunnen ylpeyttä niin alle 18-vuotiaiden hyvästä EM-kisamenestyksestä kuin Motonet GP -sarjan onnistumisesta tänä kesänä, Pakarinen viittasi GP-kisojen yleisömääriin ja syntyneisiin Suomen ennätyksiin.
– Liiton vakaa taloustilanne antaa ponnistuspohjaa tulevaisuuteen. Hyvä taloustilanne näkyi viime vuoden plusmerkkisenä tilinpäätöksenä, vaikka Ruotsi ei ollut Suomessa.
Euroopan yleisurheiluliitto (EA) päättää 21. lokakuuta, järjestetäänkö vuoden 2030 yleisurheilun EM-kilpailut Helsingissä vai Brysselissä. Pakarisen mukaan Suomella on kamppailussa selkeät vahvuudet.
– Suomen kilpailuvaltit ovat upeaksi uudistettu Olympiastadionin, maan vakaa turvallisuustilanne ja hyvä maine arvokilpailuiden järjestäjänä, Pakarinen sanoi.
Jonkinlaisena uhkakuvana Pakarinen näki Brysselin Helsinkiä suuremmat budjettiluvut, joskin Helsingin hanke on rakennettu uskottavilla talousraameille.
Tilaisuutta isännöinyt Jarmo Mäkelä kertoi alustavasti hankkeesta liittyen valmennuksen ja valmentajien asemaan valtakunnan yleisurheilussa. Hanke sai pontimensa Arto Bryggaren ja Riikka Pakarisen vuoden takaisista keskusteluista, ja siihen palataan näkyvämmin elokuun lopun Ruotsi-ottelun alla.
Bryggare: Tyttöjen ja naisten yleisurheilu nousi hämmästyttävän nopeasti – avaako EM 2030 saman reitin pojille ja miehille?
Hakaurheilijoiden Kalevan kisojen lounastilaisuus on perinne, joka alkoi Tampereen Kalevan kisoista 2008. Aloitteen tekivät kisojen pääsihteeri Jarmo Hakanen ja Veikkauksen tuolloinen toimitusjohtaja Risto Nieminen.
Tilaisuudessa tavataan ystäviä ja keskustellaan spontaanisti. Tällä kertaa lajin vallitsevista megatrendeistä eniten kielen kannattamia kirvoitti yhä syvenevä polarisaatio – tyttöjen ja naisten ylivallasta tuloksentekijöinä ja menestyjinä.
Tämän päivän naisurheilijoiden edesottamukset radalla ja kentällä saivat hakaurheilijoiden jakamattoman ihailun, jopa ihmettelyn. Lajiasiantuntijat muistavat vielä, kuinka heikko naisyleisurheilun tilanne oli kolmisen olympiadia sitten.
Arto Bryggare puki urheilevien suomalaispoikien ”paon” joukkuelajeihin hätähuudoksi, jota ei pidä sivusta seurata. Naisurheilijoiden nopeaa nousua ihastellessaan Bryggare muistutti vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen loppuvuosina käynnistetystä Urheiluliiton tyttö- ja naisyleisurheilun kehittämisohjelmasta. Siihen ladattiin tukeva työpanos liiton seurapalveluista, valmennuksesta ja valmentajakoulutuksesta, lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö lähti tukemaan hanketta pitkäjänteisesti.
Puheenvuoronsa lopuksi ikänsä yleisurheilua piiruntarkasti seurannut pika-aituri heitti ennusteen ja idean.
– Suomi ja Helsinki voittavat lokakuussa käytävän loppuottelun EM-kisojen isännyydestä Belgiaa ja Brysseliä vastaan, ja se avaa herkkupaikan ja aikaikkunan rakentaa nykyistä leveämpää tietä yleisurheileville pojille ja miehille, Bryggare ideoi.
Teksti: Jarmo Mäkelä, Kuva: Jenna Westerlund
Artikkelin pääkuva hakaurheilijoiden lounastilaisuudesta. Alarivi vasemmalta: Riikka Pakarinen, Sinikka Salminen, Sari Essayah, Sinikka Kontu, Sisko Hanhijoki, Helinä Marjamaa, Anne Känsäkangas, Aila Paunonen, Susann Sundkvist, Tiia Hautala Ylärivi vasemmalta: Lasse Mikkelsson, Jarmo Hirvonen, Ari Paunonen, Ari Suhonen, Jarmo Mäkelä, Taisto Polvi, Tapio Kantanen, Esa Kaihlajärvi.
