Amsterdamin EM-kisojen karsintasysteemi mietityttää

Yleisurheilun Amsterdamin EM-kisojen pika- ja aitajuoksumatkojen uusi karsintajärjestelmä kerää tunteita puolesta ja vastaan. Peistä taitetaan siitä, toteutuuko urheilijoiden tasapuolinen kohtelu vai ei.

Amsterdamissa 100, 200 ja 400 metrin juoksuissa sekä 100, 110 ja 400 metrin aitajuoksuissa kuluvan kauden Euroopan tilaston 12 parasta juoksijaa pääsee suoraan välieriin, jonne kullakin matkalla otetaan 24 juoksijaa.

- Näiden urheilijoiden, jotka pääsevät suoraan välieriin täytyy olla ilmoitettu kisoihin, eikä heitä voi olla enempää kuin kolme per maa yhtä lajia kohden. Lisäksi heidän on oltava vuositilaston 12 parhaan joukossa, sanoo Suomen Urheiluliiton (SUL) kilpailuvaliokunnan puheenjohtaja Pasi Oksanen.

Muut juoksijat tulevat välieriin normaalisti alkuerien kautta. Välierät juostaan kolmessa kahdeksan urheilijan erässä. Urheilijat rankataan eriin kauden parhaan tuloksen perusteella tyylin nopein A-erään, toiseksi nopein B-erään ja kolmanneksi nopein C-erään.

Erissä radat, joilla 200 ja 400 metrillä on iso merkitys, jaetaan myös kauden parhaan tuloksen mukaan, eli nopeimmat ajat menevät keskiradoille ja hitaimmat sisäradoille.

- Normaalisti radat rankataan näissä tilanteissa alkuerien sijoitusten perusteella. Nyt ratkaisevat tilastoajat, jotka on voitu tehdä hyvin erilaisissa olosuhteissa, Oksanen sanoo.

- Mikä tällaisen systeemin tarkoitus on? Kaikille tasapuolista kilpailua sillä ei saada aikaiseksi, mutta voi olla, että tällä saadaan kilpailuun mukaan joitakin sellaisia urheilijoita, jotka muuten jättäisivät kilpailun väliin.

Olympiavuoden EM-kisoissa on Helsingin vuoden 2012 kisojen perusteella riski siitä, että esimerkiksi pikajuoksujen kansainväliset kärkinimet jättävät EM-kisat väliin ja keskittyvät olympialaisiin. 

Uusitusta karsintajärjestelmästä huolimatta esimerkiksi Hollannin pikajuoksutähti Dafne Schippers aikoo juosta EM-kisoissa vain 100 metriä ja 4 x 100 metrin viestin. Hän voitti viime kesänä 200 metrin maailmanmestaruuden, muttei juokse matkaa kotikisoissaan.

Sääntöä voi soveltaa myös kenttälajeihin

Oksanen odottaa mielenkiinnolla, miten sääntöä sovelletaan jatkossa.

- Kansainvälinen yleisurheiluliitto (IAAF) teki maaliskuussa muutoksen sääntökohtaan, jonka mukaan jatkoon mennään karsinnan tai alkuerien kautta. Tehty muutos on paljon vapaampi kuin se tapa jota Amsterdamissa nyt sovelletaan, Oksanen sanoo.

- Kärjistäen voi sanoa, että nyt voidaan sopia, että jonkun tietyn kilpailun voittaja pääsee suoraan esimerkiksi 100 metrin tai keihäänheiton EM-finaaliin. Kun perinteisesti on ollut systeemi, jossa on karsinnat ja finaali, ja juoksuissa useampi kierros, arvokilpailun järjestäjä voi nyt tehdä sen muullakin tavalla, kunhan kilpailun ohjeissa ilmoitetaan, että miten kilpailuun pääsee.

Oksanen uskoo, että Amsterdamin EM-kisoissa  mitalitason pika-ja aitajuoksijoille systeemi sopii. 

- Mutta sillä alkaa sitten olla jo merkitystä, että juokseeko joku EM-kisoissa 400 metriä kahdesti vai kolme kertaa, eli aloittaako hän juoksut välieristä tilastoajan perusteella.

Pikajuoksija Hanna-Maari Latvala on samoilla linjoilla Oksasen kanssa

- Mielenkiintoista nähdä kokeilu käytännössä ja kuulla kanssaurheilijoiden palaute kentältä. Sadan ja 110 metrin matkoille muutos sopii mielestäni parhaiten, mutta pidemmillä pikamatkoilla muutos tuntuu jopa hieman epäreilulta, Latvala sanoo.