Kansainväliset ja kotimaiset sääntöasiat puhuttivat valtakunnallisilla tuomarikouluttajapäivillä Hämeenlinnassa. Niitä perattiin Pasi Oksasen johdolla.
Kouluttajapäivät avannut kilpailuvaliokunnan puheenjohtaja Rami Urho totesi, että kilpailutoiminnassa täytyy tehdä rohkeasti muutoksia, joiden pohjana on yleisurheilun strategia.
– Avoin toiminta omine mielipiteineen kuuluu moderniin kilpailutoimintaan. Pitää sietää myös eriäviä kantoja, Urho totesi.
Liiton puheenjohtaja Sami Itani muistutti, että laadukas kilpailutoiminta on Suomen Urheiluliiton toiminnan ydintä. Hän näki, että erityisesti televisioiduissa kilpailuissa on syytä kiinnittää huomioita tapahtumaohjaukseen ja kilpailutapahtumien tempoon.
– Kilpailutoiminta on SUL:n toiminnan ydintä, liiton puheenjohtaja Sami Itani muistutti tuomarikouluttajapäivillä.
,
Oksanen: SM-viestien ajankohtaa pohditaan
Oksanen kertoi, että mestaruuskilpailusääntöjä uudistetaan koko ajan, mutta jatkossa niistä julkaistaan vuosittain vain nettiversio.
– Isot muutokset tehdään viiden vuoden välein, pienet muutokset ja tarkennukset päivitetään nettiversioon vuosittain. Uutena lajina on suunnitella 10 kilometrin maantiejuoksu ja kilpailutapahtumana P/T 15 SM-hallit, Oksanen sanoi.
SM-maastojen ajankohta on Oksasen mukaan auki, eli onko kilpailu syksyllä vai keväällä. Pohdintaan vaikuttaa esimerkiksi se, pidentyykö maantiekausi 10 kilometrin lisämatkalla.
– Myös SM-viestien ajankohtaa pohditaan, eli onko kilpailu keski- vai loppukesällä. Näitä ajankohtia ei uusiin sääntöihin naulata liian pieneen aikaikkunaan, Oksanen totesi.
SM-kilpailuiden hakuedellytyksiin tullee katettu katsomo ja kahdeksanratainen kenttä, jonka toivotaan vaikuttavan kuntien päätöksentekoon.
Reaaliaikainen live-tulospalvelu ja zip-ajanotto ovat jatkossa pakollisia vaatimuksia maantie- ja maastolajeihin. Ne lisäävät kisan seuraamismahdollisuuksia myös kilpailupaikan ulkopuolella.
Oksasen mukaan SM-maastoissa miehillä ja naisilla tulisi olla sama määrä matkoja, yksi tai kaksi.
– SM-viesteissä 4 x 1500 metriä harkitaan myös sekaviestiksi. Näin viesteissä olisi miehillä ja naisilla sama määrä lajeja, Oksanen totesi.
4 x 800 metrin viestin tilalle on Oksasen mukaan ehdolla DMR-viesti, eli Distance Medley Relay, joka osuudet ovat 1200, 400, 800 ja 1600 metriä. Tällä halutaan lisätä seurojen osanottoa.
Fröberg: Rangaistusalue käytössä myös SM-kisoissa
Oksanen kävi läpi myös Kansainvälinen yleisurheiluliiton (IAAF) kansainvälisiin sääntöihin tekemiä muutoksia. (vrt. aiemmin julkaistu tällä sivustolla julkaistu kolumni.
Muutoksista näkyvimpiä on mahdollisuus kääntää kenttälajien suoritusjärjestys kolmannen, neljännen ja viidennen kierroksen jälkeen. Suoritusaika kenttälajeissa palaa 60 sekuntiin. Viestikilpailussa sallitaan nyt sekaviestit ja erimittaisilla osuuksilla olevat viestit.
Kävelykisoissa aluetta, jossa kolme varoitusta saanut urheilija suorittaa aikarangaistuksensa, ollaan nimeämässä rangaistusalueeksi (Penalty Zone).
– Rangaistusaluetta käytetään kansainvälisissä kilpailuissa ja kuluvasta vuodesta lukien myös SM-kilpailuissa poislukien viestit. Sääntöä saa käyttää myös kansallisissa kisoissa, Anne Fröberg totesi.
Pisin kävelymatka on Tokion olympialaisten jälkeen 30 tai 35 kilometriä. Lyhyin on 10 kilometriä, jos askelkontaktia seuraava anturitekniikka osoittautuu ”pomminvarmaksi”.
Muukka: Lasten säännöissä kannustavia uudistuksia
Lasten yleisurheilusäännöistä todettiin, että periaatteita ovat turvallisuus, tarkoituksenmukaisuus, tasapuolisuus ja reilun pelin henki.
– Tärkeintä lasten sääntöjen soveltamisessa on järjen käyttö. Toimitsijan tehtävä on kannustaa ja opastaa, välttää tuomitsemista ja pyrkiä ohjaamaan, SUL:n kilpailupäällikkö Mika Muukka kiteytti.
Muukka kertoi, että viestin vaihtosääntöjä on tarkennettu lapsimyönteisemmiksi, ja että lapsi voi osallistua samassa kilpailussa samaan lajiin vain yhdessä ikäsarjassa.
Kuuluttajat: Pyritään keskustelevaan, moniääniseen maailmaan
Kuuluttajien osuudessa kisajärjestäjiltä toivottiin mahdollisimman paljon informaatiota.
– Esimerkiksi Kalevan kisojen käyttämää tapaa, jossa hallitseva mestari urheilee numerolla 1, voisi hyödyntää muissakin kilpailuissa, Juha Kylänpää totesi.
Kylänpää muistutti, että kuulutuksen moniäänistä maailmaa voidaan lisätään haastatteluilla ja kommenteilla, joita voidaan toteuttaa helposti matkapuhelimella tai äänitallentimella.
– Haastattelu voidaan tehdä muistiin ja ajaa kisatapahtumassa sopivalla hetkellä. Näin lisätään kuulutusta moniäänisempään suuntaan. Kuuluttajakin saa pieniä taukoja, jos nauhoite pyörii oikeaan aikaan, Kylänpää totesi.
Kylänpää kiitti myös Tilastopajan tarjontaa, joka on tarjonnut kuuluttajille hyvän työkalun. Sitä halutaan kehittää edelleen.
Artman: Lähettäjäkoulutukselle olisi tarvetta
Lähettäjien pääkouluttajan Vesa Artman muistutti, että lähettäjien keski-ikä on noussut hyvin korkeaksi, joten lähettäjäkoulutukselle on todella tarvetta.
– Olisi hienoa saada nuoria lähettäjien joukkoon, mutta kilpailuissa eri ikäluokkien yhdistäminen ei ole suositeltavaa, varsinkin jos säännöt ovat erilaisia, Artman kiteytti ja viittasi vaikkapa haluun yhdistää 13- ja 15-vuotiaiden sarjat.
Rajala: Nettikoulutus suosittua
Koulutuspäällikkö Tapio Rajala esitteli netin oppimisympäristöä, jossa voi suorittaa kolmos- ja kakkostason tuomarikortin. Kolmostasolla on myös tentti, jonka läpäisemällä lunastaa todistuksen. Tuomarikouluttajat ja heidän saamansa ja antama palaute puolsi nettiopiskelua.
Koulutuksessa todettiin, että on tärkeää jatkuvasti päivittää aineistoja, koska tekniikka esimerkiksi videoissa ja kuvissa esitetyissä tekniikoista ja välineistä vanhenee nopeasti.
Salonen: Reitinmittauksessa dokumentointi tärkeää
Maantiereittien mittauksesta todettiin, että siinä käytetään edelleen vanhaa teknologiaa, polkupyörään kiinnitettävä Jones Counteria, joka mittaa yksikköjä. Mittauksen lukemia verrataan kalibrointisuoran mittatulokseen.
Mittauksen dokumentointi on tärkeää ja se kattaa kaikki pöytäkirjat ja tarvittavat liitteet, kuten kuvat, selitteet ja kartat. Hyvään lopputulokseen tarvitaan tarkka mittaus ja dokumentaatio.
– Dokumentit ovat voimassa viisi vuotta ja mikäli halutaan kansainvälinen hyväksyntä, mittauksen tulee suorittaa kansainvälinen mittaaja, SUL:n maantiemittauksista vastaava Tuomo Salonen sanoi.
Kalibrointisuoran mittaus tehdään tarkkojen vakioitujen suureiden mukaan (lämpötila, vetolujuus, rengaspaineet, teräsmitta, polkupyörän paino kuljettajineen). Mittausvakioon lisätään SCPF eli pakollinen promillekorjaus.
Teksti: Juha Kylänpää