Moniottelijoilla oli omat karnevaalinsa jo pääsiäisenä, joten lajikarnevaaliviikolla muun muassa kymmenottelijat Juuso Hassi ja Juuso Toivonen paneutuivat seiväshyppyyn Somerolla.
Nuorten MM-kisoihin valmistautuvalle Toivoselle seiväshyppy on toinen päälaji, ja hän olisi tullut seiväskarnevaaleille joka tapauksessa. Seiväshyppyyn paneutuminen otteluryhmässä oli Toivoselle mieluisaa, kuten luonnollisesti karnevaalikilpailuissa torstaina tullut ennätys 480. Toivonen sai Somerolla kehitettyä niitä asioita hypyssään mitä hän halusikin kehittää ja oli muutenkin tyytyväinen.
– Tulostaso nousi sopivasti sinne missä sen pitää ollakin, kesän parasta tekemistä taas karnevaaleilla. Leirillä tuli sellaista hyvää back to basics -treeniä. Harjoiteltiin ihan juoksemista seipään kanssa ja kuoppaan vientiä. Se oli tervetullutta, sitä ei kesällä tule liikaa tehtyä
– Tämä otteluryhmä oli kiva, hyvä porukka. Kiva oli treenata jätkien kanssa, Toivonen sanoi.
MM-kisoja odotellessa hän on tyytyväinen muun muassa siihen, että hän on saanut seiväshyppynsä kulkemaan.
– Sopivasti kunto nousee ennen tärkeimpiä kisoja. Keihäässä heittäminen alkaa vakiintua. Pieni piikki vielä puuttuu, mutta ottelua ajatellen on hyvä, että on tasaisuutta. Kaikissa lajeissa alkaa tasaisuutta löytyä. Korkeushyppy on sellainen mihin olen tällä hetkellä seipään ohella tyytyväinen, Toivonen sanoi.
Hassi: ”Voi saada vinkkejä muiden mielipiteistä”
Hassi oli innoissaan leiristä, jossa otteluryhmää ovat luotsanneet Mika Vakkuri ja Jari Holttinen.
– Harvemmin tulee näin tarkasti treenattua seiväshyppyä, ja analysoitua sitä. Vaikka se on ottelussa tärkeä laji, aika vähän pääsee spesiaalimiesten tapaan treenaamaan. Eri valmentajilla on näkemystä vähän eri lailla siitä, mitä on korjattavaa. Voi saada vinkkejä muiden mielipiteistä, Hassi sanoi.
Holttisen kanssa Hassikin on päässyt tekemään hieman yhteistyötä jo otteluryhmän leireillä, muttei näin tiivistä rupeamaa.
– Leireillä on ollut yksittäisiä treenejä, joten on kiva, kun nyt on päässyt enemmän vaihtamaan mielipiteitä, Hassi sanoi.
Hän on tyytyväinen siihen, että lajikarnevaaleilla suoritukseen vaiheisiin pystyy pureutumaan huolellisesti. Tällöin tarkempaan paneutumiseen on mahdollisuus.
– On treenailtu kuoppaan vientiä ja vauhtijuoksua, että seipään kantaminen on helppoa. Jos se on turhan edessä, se vähän hajottaa juoksua. Että on helppo kantaa seivästä, ja kuoppaanvienti tulee oikea-aikaisesti. Aika iso osa hyppyä on, mitä ennen maasta lähtöä tekee. Se siinä suurin homma on ollut, Hassi sanoo.
Aiempina vuosina Hassi on viihtynyt karnevaalikisoissa, mutta kun mahdollisuus osallistua otteluporukalla seiväskarnevaaleille ilmaantui, hän oli heti innolla mukana.
– Seiväs on aika oleellinen laji, joten miksei siihen vajaan viikon verran pelkästään keskittyisi.
Tuloksellisesti Hassi ei ole omaan alkukauteensa toistaiseksi täysin tyytyväinen, sillä terveenä ja hyvin sujuneen harjoituskauden jälkeen aineksia olisi parempaankin.
– Kaikki aina varastoon menee, kyllä se jossain vaiheessa lähtee. Ottelussa se on pienestä kiinni, kun lähtee hyville raiteille, tuleekin tulosta. Se, mitä olen syksystä asti tehnyt, tuottaa varmasti tulosta jossain vaiheessa, todennäköisesti Kalevan Kisoissa seuraavaksi kilpaileva Hassi sanoi.
Vakkuri kiitteli Holttisen neuvoja
Tyytyväisen otteluporukan karnevaalivisiittiä seurasi myös valmentaja Mika Vakkuri.
– Kymmenottelijoilla seiväshyppy on yksi teknisesti vaativimmista ottelulajeista. Siksi keräsin maan kärkiottelijoista ryhmän ja tulimme oppimaan lajsta Somerolle. Ottelijaryhmälle oli oma leiriohjelma joka sisälsi seiväshypyn lisäksi ottelijan juoksuharjoittelua ja keihään lajiharjoituksen. Sekä myös virallisen keihäskisankin.
Vakkuri jakoi erityiskiitosta ottelijatyhmän seiväshypyn kouluttajalle Jari Holttiselle.
– Jari on yksi maan parhaista seiväsvalmentajista. Hän osaa nähdä loistavasti sen kokonaisuuden, mihin ottelijan pitää seipään lajiharjoittelussa kiinnittää huomiota. Seipään erikoismiehiin verrattuna ottelijalla on rajallinen määrä aikaa tehdä laadukkaita seiväshypyn lajiharjoituksia yhdeksän muun lajin rinnalla.