Laihon Märsky-ryhmä valaa pohjaa aikuismenestykselle: ”Moni nuori harjoittelee liian vähän ja kovilla tehoilla”

Valmentaja Harri Laihon ympärille Mäkelänrinteen urheilulukioon kasvaneessa Märsky-ryhmässä nuoret yleisurheilijat puurtavat aidosti monipuolisen harjoittelun parissa, josta pääosa tapahtuu kouluajalla.

– Ryhmä pystyy harjoittelemaan kouluaikana yli 10 tuntia viikossa. He saavat siitä valmennuskursseja, Laiho kiittelee ”Märskyn” kanssa yhdessä kehitettyä järjestelyä.

Kahdentoista hengen ryhmässä kahdella heittäjillä Topias Laineella ja Antti Prännillä on lajivalmentajana oma isä, joiden johdolla hoituvat laji- ja lajivoimaharjoitukset, muuten kaikki ovat Laihon valmennuksessa.

– Keskiviikkoiltaisin ja lauantaisin minun lisäksi ryhmää ovat valmentamassa myös Kaj Forsström ja Vesa-Pekka Pihlavisto, Laiho kertoo.

Ryhmän tukena on tiiviisti myös urheilufysioterapeutti Juha Koistinen. Lisäksi Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen asiantuntija Tapani Keränen tuo valmennukseen oman ammattitaitonsa.

Märsky-ryhmään voi hakea Mäkelänrinteen urheilulukioon päässyt yleisurheilija, jolla on useamman vuoden kestänyt määrällisesti riittävä harjoitustausta ja halu kehittyä pitkällä tähtäimellä aikuisten arvokisaurheilijaksi.

– Pääasiassa ryhmä on pika- ja aitajuoksuihin, hyppyihin ja moniotteluihin suuntaaville urheilijoille. Tuloskriteeriä ei ole, mutta asennetta, innostusta ja uskoa tähän juttuun pitää olla, Laiho sanoo.

Uskolla Laiho viittaa siihen, että harjoittelun tavoite on rakentaa urheilijaa monipuolisesti neljä vuotta.

– Rakennamme järjestelmää, jossa ryhmään tulevalle 15-16 vuotiaalle voidaan taata, että häntä viedään systemaattisesti eteenpäin neljä vuotta, Laiho sanoo

– Sen jälkeen hänelle haetaan kehitysnäkymän mukaan seuraavan vaiheen kokonaisuus, eli opiskelupaikkakunta ja sopiva valmentaja. Paras ratkaisu voi hyvin löytyä myös ulkomailta.

”Välillä näkee nuoria, joilla harjoittelu on kopioitua aikuisten treeniä”

Ryhmän harjoittelun sisällöillä Laiho haluaa taklata juniori- ja nuorisovaiheen harjoittelun tavalliset sudenkuopat.

– Tekisi mieli väittää, että nykyisin nuorena harjoitellaan usein liian vähän ja liian kovilla tehoilla. Harjoittelun määrä ja laatu eivät ole nuorena riittäviä siihen, että voidaan urheilla vielä aikuisena ja kehittyä, Laiho sanoo.

– Välillä näkee näitä 16-17-vuotiaita, joilla harjoittelun sisältö tuntuu olevan kopioitua aikuisten harjoittelusta, sisältäen erikoisharjoitteita, vaikka perusasioissa riittäisi vielä paljon tehtävää. Se tuo tulosta 17-vuotiaiden sarjaan asti, ja niin kauan kuin fysiikka muutenkin kehittyy ja kasvu jatkuu, mutta mitä sen jälkeen? 

– Nuorten harjoittelussa pidän tärkeänä, että harjoitusvuodesta suurempi osa rakennetaan ja pienempi osa otetaan tehoja irti. Myös alkukesällä nuorten urheilijoiden pitäisi harjoitella niin, että parhaat tulokset tulevat SM-kisoissa elokuussa. 

 

laiho_harri_ja_marsky-ryhma.jpg

Paini- ja koripalloharjoitukset jäivät mieleen

Märsky-ryhmän harjoittelussa monipuolisuus on sitä sanan varsinaisessa merkityksessä.

– Monipuolisuus ei välttämättä ole sitä, että tehdään eri yleisurheilulajeja, vaan harjoitetaan fyysisiä ominaisuuksia monipuolisesti. Taitoa, nopeutta, kestävyyttä, voimaa ja liikkuvuutta kehitetään nuorelle urheilijalle sopivilla ja vaihtelevilla harjoitteilla, Laiho sanoo.

– Harjoittelussa käytetään apuna myös muita urheilumuotoja. Kun elimistö saa erilaisia ärsykkeitä, urheilijoista tulee kestävämpiä, taitavampia ja vahvempia. Esimerkiksi Lappalaisen Juhan vetämät painitreenit olivat yhden viikon kovin lihaskunto- ja voimakestävyysharjoitus, ja samalla jokaisen yleistaitavuus ja painitekniikka kehittyivät merkittävästi. 

– Uskon, että Juha Dahlströmin vetämät koripallotreenitkin jäivät monelle mieleen. Harjoittelun tempo hyökkäys- ja puolustusharjoitteissa oli kova. Kun treenissä tuli tauko ja urheilijat istahtivat, valmentaja muistutti heti, että koristreeneissä ei istuta.

 

marsky-ryhma_5.jpg
Fysioterapeutti Juha Koistinen on tiivisti mukana Märsky-ryhmän toiminnasta.

”Hikoillaan ja hengästytään paljon”

Liikettä riittää myös ryhmän omissa harjoituksissa.

– Yleisesti ottaen hikoillaan ja hengästytään paljon. Peruskuntokaudella luodaan valmiudet nopeus- ja tehoharjoitteluun. Tehdään paljon erilaista juoksemista, kuten erimittaisia määräintervalleja, ja suurin osa harjoituksista alkaa 3-4 kilometrin reippaalla alkulenkillä, Laiho kuvaa.

– Elastisuutta kehitetään pitkillä koordinaatio-, hyppely- ja loikkasarjoilla. Voimaharjoittelussa keskeisintä on opetella nostotekniikat.

Lihaskestävyys- sekä voimakestävyysharjoittelua tehdään Laihon mukaan monta kertaa viikossa yhdistäen sitä myös muihin kuin voimaharjoitusten yhteyteen.  

Pk- ja kvk-kausilla ohjelmassa on kerran tai kahdesti viikossa jotakin toista lajia, esimerkiksi lento- tai koripalloa, painia tai telinevoimistelua. 

– Kevyillä viikoilla hyödynnetään myös Mäkelänrinteen uintikeskuksen terapia- ja kylmäallasta sekä tehdään vesijumppaa ja -juoksua. Nuorella urheilijalla lyhyt tammi-helmikuun hallikilpailukausi tuo sopivan tehojakson, jossa kilpailut toimivat hyvinä maksimaalisina harjoituksina.

 

laiho_harri_ja_marsky-ryhma_8.jpg

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Märsky-ryhmässä ensimmäisellä ja toisella vuosikurssilla harjoituksia on kahdeksan kertaa viikossa, kevyellä viikolla 4-5 kertaa. Harjoitusvuosi jakautuu perinteisen pk1-kvk-hallikausi-pk2-kvk2-kilpailukausi -systeemin mukaan.

– Tässä ei ole mitään ihmeellistä. Kun opiskelu, valmennus ja asiantuntijapalvelut on hyvin suunniteltu, se on kuin puoliksi tehty. Urheilijat, valmentajat, valmennuksen tukitoimet, opintojen ohjaus ja huoltajat kaikki tietävät missä mennään. Silloin urheilija voi keskittää energiansa olennaiseen, Laiho sanoo. 

Urheilijan valmennusta tukevat myös opintojen ohjaus, urheilufysioterapia, lihashuolto, psyykkinen valmennus sekä testausyhteistyö Pajulahden urheiluopiston kanssa.

Harjoittelun toteutumista seurataan sähköisen harjoituspäiväkirjan eLoggerin avulla. Raporteista näkee harjoituspäivät, sairaspäivät, harjoitusmäärät ja urheilijan tuntemukset, joista saa hyvän kuvan urheilijan kokonaisrasituksesta.

28.01.2019 - 14:19