Oulun Pyrintö, Joensuun Kataja, Kenttäurheilijat -58, Lempäälän Kisa Yleisurheilu, Porin Yleisurheilu, Kuopion Reipas ja Mikkelin Kilpa-Veikot ovat läpikäyneet noin vuoden mittaisen Huippuseuraksi? -kehitys- ja strategiaprosessin.

Prosessin aikana seuroille rakentui vähintään vuosikymmenen loppuun saakka suuntaava seurastrategia, jossa määritellään seuran arvopohja, visio, missio sekä konkreettiset tavoitteet, ns. viisaat valinnat seurantamittareineen. Prosessin loppuvaiheessa tavoitteet tarkentuivat vielä konkreettisiksi toimenpiteiksi.

Prosessissa jokainen seura määritteli ja rakensi strategiansa omista lähtökohdistaan, mutta prosessi linkittyi vahvasti myös Suomen Urheiluliiton (SUL) Yleisurheilun suunta 2030-luvulle -strategiaan, sen toteuttamiseen ja toimeenpanoon.

– Yleisurheilun suunta 2030-luvulle on ennen kaikkea seurastrategia. Yleisurheilustrategian tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista vain silloin, kun tehdyt valinnat ja toiminta eletään todeksi yleisurheiluseuroissa ja seuratoiminnassa, kiteyttää SUL:n urheilutoimenjohtaja Jarkko Finni.

Seurat saivat kehitysprosessiinsa merkittävää apua ja tukea Urheiluliitolta ja Suomen Urheiluopistolta (Vierumäki). Lajiliitto tarjosi seuroille erityyppistä asiantuntijatukea ja apua myös strategian ns. jalkauttamisvaiheessa.

Seurojen päätavoitteissa paljon yhteistä

Strategiaprosessissa mukana olleet seurat, käytännössä seurojen luottamusjohto ja operatiivisesta toiminnasta vastaavat henkilöt, kokoontuivat tammikuun alkupuolella Vierumäelle prosessin yhteiseen päätöstapaamiseen, joka nimettiin sadonkorjuujuhlaksi.

Vaikka seurojen lähtökohdat ovat monella tapaa erilaisia, niin tulevaisuuden päätavoitteista löytyi paljon samoja elementtejä.

– Kaikkien seurojen päätavoitteista löytyy tavalla tai toisella seuran urheilijapolun, valmennuslinjauksen ja valmennusosaamisen kehittäminen, joilla tavoitellaan sekä urheilijamäärän kasvua että seuran urheilullisen menestyksen parantumista. Myös talouden ja varainhankinnan sekä seuraorganisaation johtamisen kehittämistavoite on yhteinen, toteaa SUL:n seuratoiminnan kehittäjä Mika Tyrkkö.

Vierumäen tapaamisessa seuroille tarjoutui myös mahdollisuus kuulla ja arvioida muiden seurojen suunnitelmia sekä jakaa ajatuksia strategian yhteisistä tavoitteista. Prosessin läpikäyneet seurat ovat kaikki auditoituja Tähtiseuroja, mikä osaltaan antaa erinomaisen mahdollisuuden jalkauttaa, seurata ja arvioida strategian toteutumista.

Jatkossa mukana Huippuseuraverkostotoiminnassa

Kaikki prosessin läpikäyneet seurat tulevat jatkossa mukaan myös Huippuseuraverkostotoimintaan.

– Meillä on jo useamman vuoden ajan pyörinyt kahdeksan huippuseuran erityisesti harjoittelu- ja valmennustoiminnan kehittämiseen keskittyvä verkosto. Nyt verkosto laajenee 14 seuran verkostoksi. Samat 14 seuraa ovat olleet mukana myös seurojen puheenjohtaja- ja toiminnanjohtajaverkostossa, missä yhteisinä kehittämiskohteina ovat olleet ja ovat mm. seuraorganisaatiot, johtaminen, työnantajana toimiminen ja talous, Tyrkkö kuvailee.

Seuraava Huippuseuraksi? -prosessi Tähtiseuroille käynnistyy syksyllä 2026.

KU-58:n Heikki Mäkinen: Paras strategiaprosessi, jossa olen ollut mukana

Kenttäurheilijat 58:n puheenjohtaja Heikki Mäkinen arvioi Huippuseuraksi? -strategiaprosessia ja sen tuloksia erittäin hyödylliseksi vantaalaisseuralle.

– Koen prosessin hyväksi jo pelkästään sikäli, että sen puitteissa on kokoonnuttu monta kertaa seuran yhteisten kehittämistarpeiden äärelle seuran keskeisten toimijoiden kanssa. Se on arvo sinänsä, ja jos asioissa päästään eteenpäin, kuten uskon, se on tietysti lisähyöty, Mäkinen sanoo.

–  Viime kädessä se on meistä itsestämme kiinni, miten tätä pystytään hyödyntämään. Tässä on paljon sellaisia elementtejä, joita on mahdollista hyödyntää.

Mäkinen on työnsä ja harrastusten puolesta ollut vuosien mittaan tekemisissä niin ministeriötason valtakunnallisissa strategiaprosesseissa kuin erikokoisten yhdistysten ja elinkeinoelämän strategiaprosesseissa.

– Olen monessa paikassa sanonut ääneen, että kaikista strategiaprosesseista, joissa minä olen mukana ollut, tämä on mielestäni ollut paras, ja Marko Viitanen on selkeästi paras fasilitaattori, mihin olen törmännyt, Mäkinen sanoo.

– Tuo prosessi on sellainen, että sen hyödyntäminen edellyttää, että siihen heittäytyy aidosti mukaan ja antaa sille aikaa. Meillä on ollut porukka, joka on halunnut antaa sille paljon aikaa, ja se on tarjonnut valtavasti kehittämisen mahdollisuuksia.

Viisaat valinnat kiteyttävät KU-58:n strategian

Kenttäurheilijat -58:n toiminnanjohtaja Eemeli Kaartisen mukaan vantaalaisseura oli heti valmis Huippuseuraksi? -kehitys- ja strategiaprosessiin. Kaartinen kokee, että aiemman kärkiseurakoulutuksen kanssa se muodosti jatkumon.

– Tässä seuran strategiassa on paljon osia, mitä tuotiin mukaan kärkiseurakoulutuksesta, kuten visio ja arvot. Niistä arvot ovat säilynyt samoina kuin mitä silloin päätettiin, mutta muuten on sen jälkeen tehty sellaista ”auki kirjoittamista”, Kaartinen sanoo.

Seuran identiteettiin ei strategiaprosessissa puututtu. Se on Kaartisen mukaan kirkas.

– Meillä on koko ajan ollut selvänä, että olemme kilpaurheiluseura. Haluamme viedä urheilijoita niin pitkälle, kun heillä on halu kehittyä. Tässä prosessissa meillä suurimpaan osaan nousi mitä toimenpiteitä valitaan, että päästään isoihin tavoitteisiin.

Strategiaprosessissa Kenttäurheilijat-58:n toimenpiteet kiteytyivät Viisaisiin valintoihin (vrt. kuva 1): urheilu- ja harjoitustoiminnan tasonnosto, kasvun organisoinnin ja olosuhteiden kehittäminen, taloudellisten resurssien kasvattaminen sekä viestinnän ja markkinoinnin tehostaminen.

– Kukin päävalinta on jaettu kahteen tai kolmeen osa-alueeseen (vrt. kuva 2), ja kullekin osa-alueelle on nimetty jo tiimin vetäjä, joka lähtee viemään sitä eteenpäin, Kaartinen sanoo.

Urheilu- ja harjoitustoiminnan tasonnosto

Mitä tarkoittaa urheilu- ja harjoitustoiminnan tasonnosto, jossa alatavoitteina ovat olosuhteiden kehityksen hyödyntäminen, organisaatio ja sen johtamisen kehittäminen ja vapaaehtoistoiminnan vahvistaminen?

– Harjoitustoiminnan tehostamiseen liittyy slogan ja aito tavoite, että halutaan olla Suomen paras valmentajien kasvattaja. Seuran tehtävä on kasvattaa valmentajia siinä missä urheilijoitakin, sen sijaan, että niitä etsitään muualta, Kaartinen sanoo.

– Toinen valintaan liittyvä isompi asia on, että kilparyhmätoiminnan ja perusryhmätoiminnan välinen tasoero ei saa revetä liian suureksi. Perusryhmätoiminnan laadun pitäminen riittävänä tai sen edelleen kehittäminen nivoutuu urheilu- ja harjoitustoiminnan tasoon nostoon.

Lisää volyymia tapahtumiin ja harrastajamääriin

Miten tapahtuu taloudellisten resurssien kasvattaminen?

– Yksi osa siitä on tapahtumapuoli. Se on meillä iso ja tärkeä, mutta sitä halutaan tehdä vielä isompi, ja viittaan tässä Vantaan maratoniin ja maantiejuoksucupiin. Toinen asia on harrastajavolyymin kasvattaminen. Kasvuhakuisuus sitoutuu yhteen myös kasvun organisoinnin ja olosuhteiden kehittäminen -valinnan kanssa, Kaartinen sanoo.

Harrastajamäärien kasvua mahdollistavat parantuneet olosuhteet.

– Olosuhteissa meillä kehittyminen on jo tapahtunut. Me olemme harjoitelleet tammikuun alusta lähtien kolmena iltana viikossa Keravan uudessa hallissa, ja viime kesän lopulla saimme vihdoin taas Hakunilan urheilukentän auki, Kaartinen sanoo.

–  Meillä on nyt kesälle ja talvelle uusia olosuhteita hyödynnettäväksi. Kun kilparyhmät ovat siirtyneet Keravalle, talviajan pääharjoituspaikassa Hakunilan kalliosuojassa on vapautunut tilaa.

 ”On hyvä, että syntyy vuorovaikutusta seurojen kesken”

Seuralla on kesällä laskutuksen piirissä 500 nuorta, joista Kaartisen mukaan liian harva jatkaa talven treeneihin, eli tarvitaan lisää pitovoimaa.

– Tämä liittyy paljolti sinne alla 10-vuotiaiden toimintaan, ja jopa alle kouluikäisten toimintaan, Kaartinen kertoo.

Uutta harrastajakaartia on rekrytoitu esimerkiksi uudella 6–7-vuotiaiden yleisurheilukoulun ekaluokka -ryhmällä.

Kaartinen on tyytyväinen huippuseuraverkostotoimintaan, jossa kaikki strategiaprosessin läpikäyneet seurat ovat mukana.

– Se on tässä tärkeä näkökulma. Aina on hyvä, että syntyy vuorovaikutusta seurojen kesken. Aina sieltä jää mieleen jotakin hyödyllistä oppia.

Artikkelin pääkuvassa strategiaprosessin päätöstapaamisen yhteispotretissa (edestä vasemmalta) SUL:n urheilutoimenjohtaja Jarkko Finni, seuratoiminnankehittäjä Mika Tyrkkö ja strategiaprosessin fasilitaattori Marko Viitanen. Takana vasemmalta Jarmo Viitanen, Eemeli Kaarinen, Annika Puotsaari ja Heikki Mäkinen.