Saga Vanninen ei ole Tokion MM-kisoihin valmistautuessaan tuijotellut tilastoja vaan keskittynyt harjoitteluun valmentajansa Erki Noolin johdolla. Bergenissä, Norjassa heinäkuussa 22-vuotiaiden EM-tittelin ja Suomen ennätyksen (6563 pistettä) tuonut seitsenottelu oli kukonaskel uralla eteenpäin. Tokiossa tavoite on ottaa yksi askel lisää.

– Aika paljon on treenattu sen Bergenin jälkeen, ei mitään sen ihmeempiä, Vanninen totesi joukkueen mediatilaisuudessa.

Tokion MM-kisojen seitsenottelun mitalistiveikkailuissa ovat esillä olleet tutut nimet: keväällä Götzisissä 7032 pistettä koonnut Yhdysvaltain Anna Hall, viime vuonna Pariisissa 6880 pisteellä kolmannen olympiakullan voittanut Belgian Nafissatou Thiam sekä Pariisin kisojen hopeamitalisti ja 2023 Budapestissä MM-kultaa 6740 pisteellä ottelut britti Katrina Johnson-Thompson.

Mitaleille kurottaa myös talven EM- ja MM-hallien mitalisti Sofie Dokter. Hollantilainen ottelija kokosi Götzissä Hallin vanavedessä ennätyksensä 6576 pistettä. Elokuussa hän ponkaisi pituushypyssä ennätyksensä 658.

– Tilastoja en ole katsonut, mutta tosi kova taso tulee olemaan. Kärki on kova, Vanninen ennustaa, ja nostaa ottelun suosikiksi Hallin, jonka parhaat arvokisasaavutukset ovat hopea ja pronssi Budapestin ja Eugenen MM-kisoista 2023 ja 2022.

Hallin lähtökohdat MM-kilpailuun ovat Götzisin ja kesäkuussa Yhdysvaltain mestaruuskisoissa syntyneen 6899 pisteen ottelun perusteella vahvat. Thiam ja Johnson-Thompson ovat kilpailleet vain yksittäisissä lajeissa. Ottelurutiinia heiltä ei puutu, joten kaksikon MM-kisavire nähdään perjantain ja lauantain ottelupäivien aikana.

Keihäänheitto suurin haaste: Se on satunnaista milloin onnistuu 

Vanninen voitti talvella viisiottelun EM- ja MM-halleissa ja kokosi heinäkuussa Bergenissä seitsenottelun SE-pisteet 6563. Tuon tulossarjan toistaminen Tokiossa olisi mainio saavutus sinällään varsinkin, kun pika-aidat 13,25, pituus 649 ja 800 metriä 2.11,00 olivat omia ennätyksiä. Pituus oli Vannisen paras ulkoradoilla.

Parantamisen varaa SE-sarjaan toki jäi. Kokonaisuudessa se oli: 100 metrin aidat 13,25, korkeus 180, kuula 15,09, 200 metriä 24,45, pituus 649, keihäs 43,74 ja 800 metriä 2.11,00.

– Keihäs on ollut sellainen laji, mihin on yritetty keskittyä, mutta se edelleen ollut vähän haastavaa. Hirveää varmuutta siihen ei ole löytynyt. Kisa on kuitenkin aina kisa, ja siinä on mahdollisuus onnistua. Sitä kohti tietty mennään, Vanninen tuumi.

– Ollaan Erkin kanssa muutettu keihäänheiton tekniikkaa, että käsi pysyisi takana pitkään ja saisin tuen maahan ennen kuin veto lähtee. Se on satunnaista milloin se onnistuu ja milloin ei.

Korkeushypyssä kehitys on näkynyt kuluvan kauden aikana

Aitajuoksussa Vanninen oli ennätysvireessä jo hallikaudella samoin kuin Bergenissä. Korkeushypyssä hän ylitti talven EM- ja MM-halleissa 181, Bergenissä meni 180 ja Kalevan kisoissa 180.

– Koen, että viime kauteen verrattuna korkeus on mennyt nyt kesällä selkeästi paremmin, Vanninen sanoo.

Kuulantyönnössä Vanninen teki tämän vuoden parhaansa 15,81 MM-halleissa. Bergenissä tulos jäi 15,09:ään, joten siitä on Tokiossa vara parantaa.

– Kuula nyt on ollut tuollaista, Vanninen hymähtää, ja viittaa siihen, että kuulan ennätys ei ole vielä ehtinyt parantua Noolin vahvasti juoksupainotteissa harjoittelussa. Ennätys on toistaiseksi toissa vuoden 16,12.

Vanninen: Kunto on hyvä, onnistumiseen on mahdollisuudet

Bergenissä 200 metriä oli laji, johon Vannisen mielestä jäi selkeästi petrattavaa. Oma ennätys on 24,30 ja kesäkuussa Lahdessa matka kulki 24,32, ja Bergenissä Vannisen aika oli 24,45.

– Siihen olin siellä vähän pettynyt. Koin olleeni paremmassa kunnossa. Toki se on aina sen päivä kunto, mitä kello näyttää. Nytkin uskoisin, että pystyn sen nopeammin juoksemaan, Vanninen arvioi 200 metrin virettään.

Pituushypyssä Vanninen ponkaisi hallikaudella ennätyksensä 652. Bergenissä hän liitteli ulkoratojen parhaansa 649, ja ponkaisi sitten Kalevan kisoissa pituushypyn mestariksi tuloksella 629.

– Pituus on herkkä laji. Siinä on se kolme hyppyä, joilla pitää onnistua, Vanninen muistuttaa.

Kaikkiaan Vanninen näkee, että harjoittelu Bergenin jälkeen on tuonut tulosta, mutta menestys MM-areenalla edellyttää onnistumisia.

– Se on aina pienistä asioita kiinni, tuleeko onnistumisia. Kunto on hyvä, mahdollisuus siihen on, Vanninen sanoo.