Jukka Toivolan muistokirjoitus
Vuoden 2006 lopulla Jukka Toivolalla diagnosoitiin amyotrofinen lateraaliskleroosi (ALS), liikehermoja rappeuttava motoneuronisairaus, jonka syytä tai parannuskeinoa ei tunneta.
Kestävyysjuoksijana Jukka Toivolasta tuli maailmankansalainen, joka juoksi 61 maratonistaan 39 ulkomailla. Kotimaassa hänen pitkä tiensä kulki Liperin Taimesta Joensuun Katajaan, Turun Urheiluliittoon, huippuvuosiksi 1981-1985 LSD-Ouluun ja sieltä Porin Tarmoon, jonka juoksukoulun vetäjänä ja Kuninkaanhaan urheilulukion valmentajana hän toimi sairastumiseensa asti. Kemistiksi valmistunut Toivola työskenteli opettajana Porin ammattiopistossa 20 vuoden ajan.
Poikavuosinaan Pohjois-Karjalassa jonkin verran hiihtänyt ja juoksennellut Toivola debytoi yhden kovan harjoitustalven jälkeen maratonilla aprillipäivänä 1973 Turussa ajalla 2.17.26. Montrealin olympiakisojen esikisoissa 1975 hän juoksi yli 30 asteen helteessä toiseksi, mutta olympiamaratonilla vuotta myöhemmin oli tyytyminen 27. sijaan.
Vuosien yritysten ja erehdysten kautta Toivola löysi itselleen sopivat valmennuslinjat yli 30-vuotiaana ja vakiintui maratonjuoksun erikoismiehenä kansainväliselle huipulle. Vuonna 1981 Toivola juoksi Bostonissa kuudenneksi ajalla 2.11.52 ja syksyllä New Yorkissa toiseksi ajalla 2.10.52 loistavassa kilpailussa, jonka voitti Alberto Salazar maailman nopeimmalla ajalla 2.08.13. Tuolloinen reitti todettiin kuitenkin 150 metriä alimittaiseksi.
EM-kilpailuiden hieno viides sija Ateenassa 1982 oli Toivolalle pettymys, samoin kuin hänen rannalle jättämisensä valintariitojen jälkeen Helsingin MM-kilpailuista 1983 ja Los Angelesin olympiakisoista 1984. Niiden välissä hän juoksi syksyllä 1983 New Yorkissa ajan 2.11.35, joka säilyi ennätyskelpoisten reittien Suomen ennätyksenä 25 vuotta. Sen rikkoi vasta Euroopan mestari Janne Holmén juostessaan 2.10.46.
Jukka Toivolan suorasukaiset kannanotot Suomen urheiluelämästä toivat hänelle niin ystäviä kuin vihamiehiäkin. Hänen oma maratonuransa nousee laadun ja määrän kertoimin tässä maassa yli kaikkien muiden. Toivola juoksi 26 kertaa alle 2.20.00. Tähän hän pystyi 15 vuoden ajanjaksolla 1973-1987 lähes joka vuosi vain vuoden 1978 jäädessä väliin.
Toivolan kymmenen nopeimman maratonin keskiarvo oli erinomainen 2.14.28. Hän harjoitteli 13 vuotta peräkkäin yli 8000 kilometriä vuodessa, jopa yli 10000 kilometriä. 36 vuoden aikana 1971-2006 hän kirjasi lenkkikirjaansa tarkalleen 217399 kilometriä, luultavasti enemmän kuin suomalaisista kärkijuoksijoistamme kukaan toinen.
Jukkaa jäivät lähimmistä kaipaamaan vaimo Ansa, juoksijapojat Olli, Juho ja Pekka sekä Jukan veljet. Jukan kuoleman jälkeisenä päivänä juostiin 33. kerran Tukholmassa Pohjolan suurin maraton, jonka ensimmäinen voittaja hänestä tuli vuonna 1979.
Mestarivalmentajan ja Kariline-tallin päällikön Kari Sinkkosen luonnehdinta omasta valmennettavastaan kuuluu seuraavasti: ”Jukka oli tunteissaan aito ja rehellinen. Toimissaan, niin työssä kuin urheilussa, täsmällinen, tarkka ja huolellinen. Parempaa ystävää ei voisi olla.”
Suomen Urheiluliitto ja koko suomalainen urheiluväki kunnioittaa suomalaisen mestarijuoksijan muistoa ja ottaa osaa hänen lähimpiensä suruun.
(Matti Hannus.)
