Wilma Murto Vuoden nuori yleisurheilija

Wilma Murto Vuoden nuori yleisurheilija

Seiväshyppääjä Wilma Murto vei Suomen Urheiluliiton (SUL) Spurtti News -lehden lukijoiden Vuoden nuori yleisurheilija -tittelin. Junioreiden ME:n ja MM-pronssia hypännyt Murto sai reilun kolmanneksen kaikista äänistä. Toiseksi äänestyksessä tuli pikajuoksija Samuel Purola ja kolmanneksi moukarinheittäjä Suvi Koskinen.

– Todella hienoa. Niin moni on ollut tätä mieltä, Wilma Murto totesi äänestyksen tuloksesta palkintolahjakortti kourassaan.

Murto, 18, kilpaili kauden mittaan junioreiden MM-kisojen lisäksi yleisen sarjan EM- ja olympiakisoissa. Tuloksien lisäksi hyppääjän reipas ja raikas esiintyminen kisoissa ja mediassa oli tehnyt väkevän vaikutuksen. Se kuului äänestäjien perusteluissa.

”Hän osaa edustaa Suomea hyvin. Esiintymiskykyä ja kielitaitoa riittää, on lajissaan kehittynyt huimasti ja tulosten valossa selvä ykkönen Suomessa. Hyvä malli nuorille urheilijoille”, kuului yksi perustelu.

Vastaavia perusteluja lähetti moni. Yksi niistä kuului näin:

– Vuoden nuori yleisurheilija on Wilma Murto. Varmaan moni häntä äänestänyt on perustellut kantaansa junioreiden ME-tuloksella 471, mutta minusta hän on sen lisäksi esiintynyt aina positiivisesti, uskonut tuloksien kehittymiseen huonommankin kisan jälkeen sekä tsempannut esimerkillisesti muita kanssakilpailijoita. Hienonhieno nuori urheilija siis on kyseessä ja ansaitsee kaiken tunnustuksen menneestä kaudesta.”

Murtoa äänesti myös 6-vuotias Annika Sairanen, jonka perustelut Spurtti Newsin toimitus päätti palkita äänestyksen parhaana. Annikan perustelut välitti äiti Hanna Leinola ja ne menivät näin:

Innokas nuori yleisurheilija Annika Sairanen 6-v. Siilinjärveltä haluaa äänestää suuresti ihailemaansa Wilma Murtoa vuoden nuoreksi yleisurheilijaksi. Annikan perustelut: ”Wilma on taitava ja nuorennäköinen ja seiväshyppy on ihana laji”.

Suoraan maailman huippujen joukkoon

Mutta mitä Wilma Murto mietti, kun läpilyöntikausi kansainväliselle tasolle oli ohi. Koossa oli junioreiden ME:n ja MM-pronssin lisäksi aikuisten EM-kisojen pistesija ja paikka Rion olympialaisissa, jossa kilpailu päättyi karsintaan.

– Heti kauden jälkeen oli vähän sellainen olo, että tulostaso jäi hiukan alle mitä odotin. Kun jälkeenpäin mietin sitä, tajusin, että kokemus kisatilanteista ja kaikesta muustakin kehittyi niin paljon, ettei tuollainen kausi voi jäädä kuin plussan puolelle, Murto sanoo.

Samaa mieltä oli Murtoa valmentava Jarno Koivunen.

– Wilma kehittyi niin nopeasti, että tavallaan häneltä jäi pari porrasta väliin, kun hän siirtyi suoraan ”piiritasolta” kilpailemaan niiden urheilijoiden kanssa, joita hän vielä hetki sitten piti idolinaan. Uskon, että se oppi, mitä hän sai, on iso apu tulevaisuudessa, Koivunen sanoi.

Murron mukaan kausi toi sellaista käytännön oppia, joita voi hyödyntää heti, kun kilpailut jatkuvat tulevalla hallikaudella ja ensi kesänä.

– Opin millaista on kilpailla maailman huippuja vastaan eli itseään paljon kovemmassa seurassa. Totuin arvokisojen pitkään odotukseen ennen ensimmäistä hyppyä ja hyppyjen välissä. Myös matkustamiseen tottui. Näki, miten kauan kroppa palautuu matkustamisesta, Murto sanoo.

”Ihan perustreenillä mennään”

Tulevalla kaudella Salon Vilppaan hyppääjälle on tarjolla EM-hallit maaliskuussa, junioreiden EM- ja aikuisten MM-kilpailut kesällä. Harjoittelussa on jatkettu tutulla linjalla. Harjoitusmäärä on suuri, 9-10 harjoitusta viikossa. Yksittäisen harjoituksen kesto on 2-2,5 tuntia ja sisältö monipuolinen.

– Tarvitaan lisää voimaa ja parannuksia tekniikkaan. Vielä ei harjoittelussa tarvitse mitään next level -kikkailua, Murto viittaa kokeneempien aikuisurheilijoiden harjoitteluun.

Nuoren hyppääjän kevättalven ja kevään ohjelmassa ovat myös englannin ja matematiikan ylioppilaskirjoitukset.

– Ei se helppoa ole, kun haluan myös kilpailla paljon. Englanti on minulle helppoa, matikka voi olla enemmän se kompastuskivi, Murto sanoo.

Spurtti News -lehden Vuoden nuori yleisurheilija äänestys 2016

1)  Wilma Murto 932 ääntä

2) Samuel Purola 609

3) Suvi Koskinen 374

4) Viivi Lehikoinen 244

5) Aleksi Jaakkola 236

6) Alina Strömberg 210

7) Elina Kinnunen 154

8) Helena Leveelahti 43

9) Eero Ahola 27

Ääniä saivat myös Tomi Lehto, Markus Teijula, Aino Pulkkinen, Julia Jäälinoja, Tilda Salmi ja Jessica Kähärä.