SUL:lla uusi avaus: Yhdenvertaisuuskartoitus

Syrjintätapauksiin puuttumisen mallit, vähävaraisten huomioonottaminen, syrjivä kielenkäyttö ja moni muu asia keskusteluttivat Suomen Urheiluliiton eettistä valiokuntaa, joka tämän viikon tiistaina käsitteli SUL:n historian ensimmäistä yhdenvertaisuuskartoitusta.

Eettisten valiokuntien asema on 2010-luvulla kohonnut keskeiseksi kansainvälisissä urheilun lajiliitoissa ja malli on rantautunut myös Suomeen. Suomen Urheiluliitto perusti eettisen valiokunnan syksyllä 2013 ja sen puheenjohtajana on alusta asti toiminut Ringa Ropo.

- Eettisen valiokunnan perustaminen on osoittautunut kaukonäköiseksi ja järkeväksi päätökseksi. Globaalin urheilun tunnetut eettiset ongelmat sekä SUL:ssa työn alla olevat liiton eettinen koodisto sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma ovat esimerkkejä kyseisen asiantuntijaelimen vaativasta työkentästä, sanoo SUL:n toimitusjohtaja Jarmo Mäkelä.

Työkaluna laaja yhdenvertaisuuskartoitus

Valiokuntasihteeri Mikko Nieminen esitteli eettisen valiokunnan jäsenille SUL:n ensimmäistä yhdenvertaisuuskartoitusta. Esitys synnytti vilkkaan keskustelun, mihin kaikki läsnäolleet osallistuivat aktiivisesti. Kartoitukseen osallistuneita oli 48 henkilöä, mikä oli 60 % SUL:n työntekijöiden ja luottamushenkilöiden otannasta. Valiokuntakeskusteluun käytettiin 1½ tuntia.

Kartoituksen osa-alueista nostettiin osallistujien keskuudessa erityisesti esiin tähänastisen keskustelun vähäisyys, syrjivään kielenkäyttöön puuttumattomuus, vähävaraisten asema ja syrjintätapauksiin puuttumisen mallit. Lisäksi hyödynnettiin Niemisen laatimaa kartoitukseen osallistuneiden vastauksista koottua tilastollista yhteenvetoa.

Ainoastaan 6 % kartoitukseen osallistuneista koki, että keskustelu yhdenvertaisuuteen liittyvistä asioista on aiempina vuosina toteutunut erittäin hyvin ja yli puolet koki sen toistaiseksi toteutuneen keskinkertaisesti, melko heikosti tai erittäin heikosti. Valiokuntakeskustelussa painotettiin eettisten kysymysten tärkeyttä uutena osa-alueena.

Vain 54 % kartoitukseen osallistuneista ja syrjintää kohdanneista tai sitä todistaneista koki, että järjestössämme on puututtu syrjivään kielenkäyttöön. Keskustelussa ilmaistiin huoli tämän kysymyksen sivuuttamisesta, tuotiin esiin lajikulttuuriin ja yleisön asemaan liittyviä yksityiskohtia ja luodattiin yhteisiä toimintamalleja.

Kartoitukseen osallistuneista 28 % koki, ettei vähävaraisia oteta huomioon järjestömme toiminnassa. Keskustelussa tämän seikan arvioitiin selvästi ajankohtaistuneen kuluvalla vuosikymmenellä ja evästettiin toimijoita asian uudelleenarvioimiseen.

Vain 40 % kartoitukseen osallistuneista arvioi, että järjestöllämme on määritelty toimintatapa, miten urheilijan syrjintätilanteessa edetään. 15 % vastasi, ettei toimintatapaa ole määritelty ja 46 % ei osannut vastata, onko sitä määritelty. Valiokunnan puheenjohtaja toi esiin huolensa juuri syrjintätapauksiin puuttumisen mallien vajavaisuudesta kyselyn tärkeimpänä tuloksena.

- SUL-järjestössä toteutettu yhdenvertaisuuskartoitus on merkittävä työkalu syksyyn mennessä valmistuvalle liiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmalle, kiteyttää SUL:n toimitusjohtaja Jarmo Mäkelä.

Yhdenvertaisuussuunnitelma syksyyn mennessä

- Yleisurheilu lajina tarjoaa hyvät lähtökohdat yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteuttamiselle. Tämän työn myötä SUL haluaa kirkastaa järjestönsä valmiudet vastata yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon kovaa vauhtia kasvaneisiin haasteisiin toimialojensa arjen työssä, Jarmo Mäkelä kiteyttää.

Yhdenvertaisuussuunnitelmaa hiotaan seuraavaksi mm. 31.5. Helsingissä järjestettävällä VALO-järjestöjen yhdenvertaisuusklinikalla. SUL:n sisällä yhdenvertaisuuskartoitus jalkautetaan SUL:n kaikkien valiokuntien käsiteltäväksi heinäkuun loppuun mennessä.

Tavoitteeksi on asetettu valmistaa SUL:n ensimmäinen yhdenvertaisuussuunnitelma syyskuun loppuun mennessä.

Työskentelymenetelmäksi valittu valiokuntakäsittely muistuttaa läpäisevyyden ja yhteistyön merkityksestä SUL:n eri valiokuntien välillä. Yhdenvertaisuussuunnitelman laatiminen soveltuu kaikki valiokunnat kattavana prosessina valiokuntien yhteistyön syventämiseen ja liiton sisäisen avoimuuden lisäämiseen.