Storbacka: ”Jälkikäteen luulen, että Seuracup vaikutti aika paljon”

IK Falkenin Karin Storbacka muistaa yhä elävästi sen, kuinka iso asia oli päästä pienenä juniorina Seuracupin yhteydessä näkemään olympiastadionilla Suomi-Ruotsi-ottelu.

–  Oli tosi iso juttu, että sai käydä porukalla olympiastadionilla katsomassa kisoja. Oli mahtavaa nähdä, kun Lena Solvin oli mukana junnujen joukkueessa. Se oli minulle tosi iso juttu. Samoin jos tunsin jonkun huippu-urheilija radalla, sekin antoi todella paljon ja mietin, että haluaisin joskus itsekin olla mukana, Storbacka muistelee.

Itse kilpailemisesta hän ei juuri sen enempää muista, mutta kilpailutapahtuma jäi mieleen.

– Kisat olivat mahtavat. Se, että sai ryhmänä olla siellä. Naurettiin ja keskusteltiin paljon. Koko se juttu, että saa olla ryhmässä ja mennä kisoihin, Storbacka muistelee.

Sittemmin Suomen kärkeen 800 ja 1500 metrin juoksijana noussut nainen piti Seuracupissa siitäkin, että lajeja oli erilaisia.

–  Sai tehdä sellaista, mitä ei muuten olisi tehnyt. Olen juossut pidempiä matkoja, joskus lyhyempiä, pituushyppyä. Muistan myös nurmikolla viestijuoksun, se oli aina kohokohta ja jännittävää.

Muistot hymyilyttävät tähän kauteen kilpaurheilu-uransa päättävää 30-vuotiasta Storbackaa. Seuracup on ollut tärkeä vaihe uralla.

– Jälkikäteen luulen, että Seuracup vaikutti aika paljon. Kesän aikana oli monia hauskoja kisoja, mutta se oli vähän erilainen, sai vähän matkustaa yhdessä ja sai käydä olympiastadionilla. Se jäi mieleen.

Myös terveiset junioreille lähtevät omien lämpimien muistojen pohjalta:

– Pitäkää hauskaa yhdessä, se on tärkeää. Vaikka oma kisa ei aina onnistu niin kuin itse haluaisi, ei se ole niin iso juttu. Siellä ollaan joukkueena. Tärkeintä on, että on hauskaa kavereiden kanssa.

Kyselemme muutamilta aikuisurheilijoilta muistoja Seuracupista.