Sandra Eriksson kotiutui hyppääjien ryhmään

Tätä mieltä olivat urheiijat

Kestävyysjuoksija Sandra Eriksson on kotiutunut hyvin ruotsalaisen valmentaja Oscar Gidewallin hyppääjiä vilisevään harjoitusryhmään. Eriksson on joukon ainoa juoksija.

– Minä ja Oscar olemme aika samanlaisia persoonia. Ymmärrämme toisiamme tosi hyvin, Eriksson sanoo.

Eriksson päätti pitkän yhteistyönsä kotimaisen kestävyysjuoksuvalmennusgurun Guy Storbackan kanssa kuluvaan kauteen. Valmennussuhde päättyi sulassa sovussa ja käytännöllisistä syistä.

– Koska asumme Guyn kanssa eri maissa, hän on voinut olla treeneissäni mukana noin kolme kertaa kuluneen vuoden aikana. Me molemmat tiedämme, että urheilijalle on parempi, jos valmentaja on paikalla enemmän, Eriksson sanoo

– Joskus on myös hyvä tehdä muutoksia ja saada sitä kautta lisää motivaatiota.

Eriksson harjoitteli Storbackan valmennuksessa 16-vuotiaasta lähtien.Nyt 26-vuotias juoksija on kaikkien aikojen paras suomalainen naisestejuoksija.

– Aloin treenaamaan Guyn, kun tajusin, että ilman valmentajaa on liian vaikea löytää motivaatiota. Siskoni Heidi oli jo treenannut Guyn kanssa, ja se toimi hyvin, joten minäkin halusin harjoitella hänen kanssaan, Eriksson muistelee ja kiittelee Storbackan osaamista.

– Guy tuntee minut. Vaikkei asuttu samalla paikkakunnalla, kaikki toimi aika hyvin. Puhuimme paljon puhelimessa, Eriksson sanoo.

– Hän on todella hyvä valmentaja, enkä ole koskaan tavannut ketään, jolla olisi niin hyvä laskupää kuin hänellä. Luvut ovat hänen juttunsa.

 

Treenejä Oscarin veljen kanssa

 

Ensi kesän arvokisoihin Gidewallin valmennuksessa tähtää Erikssonin ohella muiden muassa pituushyppääjä Michael Torneus, joka voitti talvella Prahan EM-halleissa mestaruuden.

– Oscar on valmentanut muutamaa juoksijaa, mutta minä olen nyt ainoa juoksija hänen ryhmässään. Minulle sopii hyvin, että siellä on minun lisäkseni kuusi hyppääjää. Oscar on itse juossut esteitä ja on aivan yhtä hyvä juoksuvalmentaja kuin hyppyvalmentajakin, Eriksson sanoo.

– Minulle on aina sopinut hyvin treenata yksin, mutta viihdyn hyvin myös ryhmässä. Yhteistreenejä meillä on koko ryhmän kanssa aina joskus. Juoksen joskus myös Oscarin veljen kanssa, joka on maratoonari.

Kokeneena juoksijana Eriksson tietää, millainen harjoittelu hänelle sopii. Hän sanoo kuitenkin kaipaavansa valmentajaa rinnalleen.

– Olen ollut aika paljon yksin, myös kisoissa. Olen huomannut, että tuntuu paljon paremmin kun valmentaja on mukana, Eriksson sanoo.

Erikssonin mukaan myös viime vuosien rivakka nousu estejuoksun kansainväliselle tasolle on lisännyt tarvetta kiinteään yhteistyöhön valmentajan kanssa.

– Se, että olen noussut uudelle tasolle, tarkoittaa myös, että tarvitsen lisää apua, koska en ole tottunut tähän, Eriksson sanoo.

 

MM-halleihin osallistuminen harkinnassa

 

Tällä haavaa Erikssonin ajatukset ovat jo siirtymässä tulevaan hallikauteen.

– Luultavasti en enää kilpaile tänä syksynä. Kantapää ei ole vielä sataprosenttisessa kunnossa, enkä halua riskeerata mitään, kun on niin tärkeä vuosi tulossa, Eriksson sanoo.

– Olen suunnitellut että juoksen muutaman kisan hallikaudella, ja ehkä myös MM-hallit. Ensi kesän päätavoite on tietysti onnistua olympiakisoissa, mutta toki juoksen myös EM-kisat.

MM-hallit kilpaillaan maaliskuun puolivälin jälkeen Portlandissa Yhdysvalloissa.