Sähköase ja vilpinpaljastuslaite poikivat Suomessa oudon ilmiön

Uusi tekniikka tuo uudet haasteet myös yleisurheilun juoksujen lähettäjille. Suomessa on havaittu outo ilmiö. Kun käytössä on yhtä aikaa sähköase ja vilpinpaljastuslaitteet, hyvistä lähtijöistä tulee joissakin tapauksissa huippunopeita starttaajia, ja vilppilähtöjen määrä kasvaa.

Mistä on kyse?

- Kun signaalia kuljetetaan sähköisesti, mitään viivettä ei synny. Tietyissä tapauksissa tämä on kasvattanut vilppilähtöjen määrää, sanoo Vesa Artman, joka on Kansainvälisen ja Euroopan yleisurheiluliiton lähettäjäpaneelin jäsen ja lähettäjien pääkouluttaja Suomessa.

Viiveellä Artman tarkoittaa sitä aikaa, joka kuluu, kun lähettäjä vetää liipasinta ja urheilija kuulee laukauksen.

- Sähköaseen signaali etenee jokaiselle radalle ja jokaiselle juoksijalle yhtä aikaa ilman viivettä. Ruutiasetta käytettäessä 400 metrillä sekä 4 x 400 metrin viestissä radat seitsemän ja kahdeksan ovat lähettäjästä sen verran kaukana, että ääni tavoittaa juoksijat sadasosia muita myöhemmin, Artman sanoo.

Suomessa sähköaseen ja vilpinpaljastusleitteiden yhteiskäytössä on tullut ajoittain ongelmaksi se, että osa urheilijoista näyttäisi kykenevän reagoimaan laukaukseen alle 0,1 sekunnissa. Vilpinpaljastin toteaa sen vilppilähdöksi ja juoksijan kilpailu päättyy siihen. Erikoiseksi tilanteen tekee se, että kansainvälisissä arvokisoissa, joissa käytetään Seikon ja Omegan laitteistoja tätä ongelmaa ei näyttäisi olevan.

- Miksi näin on, sitä ei tiedetä. Se voi johtua esimerkiksi siitä, että näillä valmistajilla on ohjelma, joka varmistaa, että laukauksen ääni tulee pienellä viiveellä, Artman sanoo.

Artmanin mukaan Kansainväliseltä yleisurheiluliitolta (IAAF) on pyydetty yhteistä kalibrointisäännöstä. Sillä varmistettaisiin, että kaikki sähköaseen ja vilpinpaljastuslaitteiden kombinaatiot toimisivat samalla tavalla.

- Tätä on IAAF:stä kysytty ja siellä on asiaa mietitty. Siihen asti kunnes IAAF jonkinlaisen kalibrointi-ohjeistuksen antaa, meillä on haasteita sähköaseen ja vilpinpaljastuslaitteen yhteiskäytössä, Artman sanoo.

Kaiutin 10 metriä kauemmaksi

Suomessa ongelmaan haetaan ensi vuoden kisoissa käytännöllistä ratkaisua.

- Toistaiseksi ongelmaa ratkotaan sillä, että kaiutin, josta urheilija laukauksen kuulee, sijoitetaan hieman kauemmaksi. Näin saadaan aikaan keinotekoista viivettä, Artman sanoo.

Mitä tuo tarkoittaa käytännössä?

- Jos puhutaan yhdeltä viivalta tapahtuvista lähdöistä, kuten 100 metrin juoksu, kaiutinta siirretään nykyohjeistukseen nähden 10 metriä kauemmas. Tätä kokeiltiin jo hallissa viime talvena ja se toimi hyvin, Artman sanoo.

Oman pohdiskelun paikka on, onko nykyinen 0,1 sekunnin raja-arvo vilppilähdössä oikea. On esitetty vankkoja perusteita sille, että nykyurheilijoilla 0,085 sekuntia saattaa olla lähempänä totuutta.

- Sääntöä pitäisi ehkä tarkistaa. Pitäisi ainakin varmistaa, että se on ajanmukainen, eli nykyurheilijoiden ja tänä päivänä käytettävien laitteistojen mukainen.

Start Referee voi kumota lähettäjän päätöksen

Siirtyminen nykyiseen järjestelmään, jossa ensimmäinen vilppilähtö tuo heti hylkäyksen, on kasvattanut lähettäjän työn painetta. Urheilijan asemaa on parannettu tuomalla yli 14-vuotiaiden lajeja sisältävään kilpailuun lähettäjien toimintaa valvova tuomari, niin sanottu Start Referee.

- Hänen tehtävänsä on valvoa, että lähtö sujui sääntöjen edellyttämällä tavalla, Artman sanoo. 

Start Referee ottaa myös vastaan urheilijan protestin, jos urheilija on sitä mieltä, että häntä ei ole kohdeltu sääntöjen mukaisesti lähdössä.

- Hän voi kumota lähettäjän päätöksen saman tien jos lähettäjän päätös ei ole ollut sääntöjen mukainen, esimerkiksi jos lähettäjä on hylännyt väärän urheilijan tai tuominnut urheilijan nykäyksen telineissä vilppilähdöksi.

- Urheilijoiden kannattaisi hyödyntää Start Refereetä epäselvissä tapauksissa, Artman opastaa