Oksasen kolumni: Kilpailukalenteri – hakuammuntaa vai systematiikkaa?

Maaliskuun ensimmäisellä viikolla olleessa kilpailuvaliokunnan kokouksessa keskusteltiin vilkkaasti vuoden 2017 kilpailukalenterista. Kausi 2016 on vasta hallikaudella ja valiokunta tosiaan pohtii jo asioita yli vuoden päähän. Aika monesti kuulee puhetta sitä kuinka kilpailukalenterin päivämääriä pitäisi koordinoida ja myös päällekkäisyyksiä esiintyy. Kalenteriin vaikuttaa monia tekijöitä ja niinpä asian parissa puurtavat toivoivat pientä asian avaamista. Yritän nyt sitä tehdä – ja perustella että enemmän tässä kuitenkin on sitä systematiikkaa.

Kilpailukalenterin rungon muodostavat kansainväliset isommat kilpailut joiden paikka tulee pyytämättä ja automaattisesti. Arvokilpailujen kohdalla kalentereita täytellään jo vähintään kaksi vuotta ennen itse tapahtumia ja niihin pystyy hyvin varautumaan. Oman mausteensa tuo Timanttiliiga joka toimii lyhyemmällä sykkeellä ja esimerkiksi lajikirjo päätetään vasta edellisen vuoden joulukuussa.

Toisessa vaiheessa kalenteriin raapustetaan pohjoismaiden kesken sovitut tapahtumat. Näitä ovat maaottelut ja pohjoismaiset mestaruuskilpailut. Näitäkin on melkoinen valikoima ja saattaa olla yllättäväkin tieto, että pohjoismaisia tapahtumia riittää vuodessa 12 päivälle. Valikoimassa ovat hallimaaottelu, kävelyt, ratakymppi, aikuisten ja nuorten moniottelut, maastot, aikuisten ja nuorten maaottelut. Käytännössä nämä asiat lyödään lukkoon edellisen vuoden maaliskuussa pohjoismaiden kongressissa. Toki perinteinen Ruotsi-ottelu sovitaan aina ajoissa naapurin kanssa. Pohjoismailla on kaikilla omat kalenterinsa, jotka vaikuttavat ja heidän kisarakenteensa ei aina ole vastaava kuin Suomessa.

Tässä vaiheessa pitää jo kiinnittää kotimaiset mestaruuskilpailumme kalenteriin, sekä hallissa että ulkoradoilla. Useat SM-kilpailut ovat myös TV-tapahtumia ja päivämääriä pitää käydä läpi myös YLEn kanssa. Osa päivämääristä on varsin vakiintuneita ja osassa myös muiden lajien tapahtumat vaikuttavat käytettävissä oleviin päivämääriin. Esimerkiksi kesäiset jalkapallon arvokilpailut varaavat melkoisen määrän lähetysaikaa sekä kalustoa ja turnauskuukauden aikana on hankalaa sijoittaa yleisurheilua sekaan. Talveen 2017 vaikuttaa vahvasti Lahden MM-hiihdot ja onpa eliittikisojen televisiointiin joskus vaikuttanut niinkin eksoottinen urheilulaji kuin tangomarkkinat. Eli järjestäjien kenttä- ja salivaraukset sekä paikkakunnan muut tapahtumat saattavat vaikuttaa kalenteriin merkittävästi.

Kun kilpailukalenterin laadinnassa on päästy edellisen vuoden kesään alkaa olla aika etsiä kalenterista päivämääriä eliittikisoille. Tämä on joskus kivuton prosessi ja toisinaan taas ei. Paras tilanne on jos päivät saadaan kalenteriin ilman, että jo aiemmin paalutettuja ajankohtia tarvitsee muuttaa. Aina ei ole näin ja iso osa palettia pitää pyörittää uudemman kerran.

Edellisen vuoden syksyn loppuvaiheilla kalenteriin on saatu jo melkoinen määrä pakollisia tapahtumia rastittua ja on aika aloittaa alueellisten kalenterien suunnittelu. Tässä avainasemassa ovat kuuden alueen kilpailuvastaavat jotka yhdessä piirien kanssa käyvät läpi kilpailuhakemuksia ja seurojen toiveita. Tämä hienosäätövaihe huipentuu jokavuotiseen aluevastaavien kalenterikokoukseen heti loppiaisen jälkeen. Siinä vaiheessa tehdään yhdessä päätöksiä, joilla poistetaan päällekkäisyyksiä ja löydetään kaikilla haetuille tapahtumille paras mahdollinen päivä. Näin saadaan kasaan alueelliset kalenterit jotka nivoutuvat yhteen jo aiemmin päätettyjen päivien kanssa.

Vuosittainen kalenterin laadinta kestää siis yli vuoden ja vaatii sitkeyttä ja kykyä tehdä joskus vaikeitakin valintoja. Hankalimpia kohtia ovat kesäkuu ja heinäkuun alku. Varsinkin olympiavuosina kun on myös EM-kisat päivät tahtovat siinä kohtaa loppua alkuunsa.

Tunnuslukuja kesälle 2016: 30 TV kisapäivää YLE kanavilla (SM; EM, OK, Eliitti), 16 päivää SM-kisoja, 10 päivää pohjoismaisia kisoja, 14 päivää nuorten eliitti + tähtikisat, 8 karnevaalipäivää. Tähän vielä päälle runsas tarjonta alueellista ja piirien kilpailutoimintaa.  Suomen kesässä eivät aina päivät riitä ja päivien lisäksi pitäisi koordinoida vielä lajitarjontakin kohdilleen.

Esimerkki miltä kesä 2016 näyttää graafisesti:

 

 

07.03.2016 - 12:15