Oksanen: Kilpailutoiminta uudistuu, vai venyvätkö vain säännöt?

Yleisurheilun kilpailukausi on tauolla, mutta kilpailutapahtumien osalta tuntuu keskustelua olevan ilmassa. Tässä kolumnissa on kirjattu joitain havaintoja ja ajatuksia näkyvillä olevista trendeistä.

Euroopan yleisurheiluliitto (EA) on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana aktiivinen kilpailutoiminnan uudistuksissa. Osa on onnistuneita toteutuksia ja osa ei. Muistetaan vaikka joukkuemestaruuskilpailuiden sekavat kokeilut viimeisen juoksijan pudottamisesta kesken matkan.

Nyt EA koettaa löytää keinoja, miten saisi urheilijat mukaan olympiavuosien EM-kilpailuihin. Valituissa keinoissa liikutaan sääntöjen rajamailla, ehkä jopa sillä kuuluisalla harmaalla alueella.

Amsterdamin EM-kisoissa ensi kesänä pikamatkat kilpaillaan kolmessa vaiheessa; karsintaerät, välierät ja finaali. Uutta on se, että tilastojen 12 parasta urheilijaa pääsee suoraan välieriin ja 12 muuta urheilijaa otetaan karsintaerien kautta. Nämä karsintaerät tulivat sääntöihin joitain vuosia sitten. Niitä on käytetty MM -ja olympiatasolla lähinnä niitä urheilijoita varten, jotka tulevat mukaan maakiintiössä, eikä heillä ole karsintarajaa tehtynä. Sinne se sopiikin varsin hyvin, mutta käyttö alkuerien korvikkeena tulosrajan tehneille urheilijoille ei välttämättä ole se tarkoitus, miksi tämä sääntö on aikanaan kirjoitettu.

Amsterdam tulosrajat ja kilpailujärjestelmä löytyvät tästä linkistä

Portlandissa kenttälajit suorina finaaleina

Portlandin MM-halleissa ensi maaliskuussa ollaan myös uusien tuulien kanssa liikkeellä, mutta nyt sovelletaan sääntökirjaa asiallisemmin. Vielä pari vuotta sitten Sopotissa oli kaikissa kenttälajeissa karsinnat ja kahdeksan urheilijan finaali. Nyt kenttälajit toteutetaan suoraan loppukilpailuina siten, että rimalajeissa on 12 urheilijaa ja muissa lajeissa 16.

Kisat avataan jo torstaina, jolloin sekä miesten että naisten seiväsmitalit ratkaistaan samanaikaisesti vierekkäin hypäten. Hiekkalaatikkolajien ja kuulan suoraan finaaliin otetaan 16 urheilijaa, joista puolet karsiutuu pois kolmen ensimmäisen kierroksen jälkeen. Seuraavat kaksi kierrosta hypätään kahdeksalla ja viimeisellä kierrokselle pääsee viiden kierroksen jälkeen neljä parasta urheilijaa.

Tämä on täysin sääntöjen mukaista eli mistään poikkeusluvasta ei ole kyse. Nykyiset säännöt mahdollistavat kilpailun järjestämisen perusrakenteesta poikkeavalla tavalla, jos siinä ei anneta urheilijalle ylimääräistä etua perustapaan nähden. Esimerkiksi seitsemän kierroksen kilpailua ei voi järjestää tai vastaavasti kaikki 16 urheilijaa eivät voi hypätä kuutta kierrosta. Mielenkiintoista on nähdä, miten toteutus otetaan vastaan ja mitä muita vastaavia sovelluksia jatkossa kehitellään.

MM-hallien infoa löytyy tästä linkistä

Junioreiden arvokisaisännät julki tammikuussa

Merkittävä asia kansainvälisesti on Venäjän erottaminen toistaiseksi Kansainvälisen yleisurheiluliiton (IAAF) toiminnasta. Tämä ei tarkoittanut pelkästään urheilijoita vaan myös kilpailutapahtumia. Venäjälle oli myönnetty vuodelle 2016 sekä kävelyyn joukkuemestaruuskilpailut ja junioreiden (alle 20-v.) MM-kilpailut jotka on nyt otettu maalta pois.

Molemmat kilpailut ovat nyt nopeutetussa uudelleenhaussa ja päätös uusista järjestäjistä julkistetaan 7.1.2016.

Varsinkin yli 1000 urheilijan nuorten MM-kilpailujen järjestäminen puolen vuoden varoitusajalla on iso haaste. Miten järjestää itse kilpailun lisäksi mm. logistiikka, majoitus ja TV-toteutus. Jos veikata pitäisi niin joku parin vuoden sisään isot karkelot järjestänyt taho on tässä vahvoilla.

Lisätietoa IAAF:n nopeutetusta hausta löytyy tästä linkistä

Kirjoittaja on Suomen Urheiluliiton (SUL) hallituksen jäsen ja kilpailuvaliokunnan puheenjohtaja.

04.12.2015 - 09:16