Näin toimii SUL:n tuki, maajoukkueohjelmat työkaluina

Vuosi sitten käynnistynyt Suomen Urheiluliiton (SUL) valmennusjärjestelmän uudistus ottaa nyt toista pitkää askelta. Valmennuksen tuki toimii jatkossa vahvasti maajoukkueohjelmien avulla. Ohjelmat ovat lajien itse tekemiä. Niitä alettiin tehdä elokuussa, ja työstämistä jatkettiin Liikuntakeskus Pajulahdessa syksyn tilaisuudessa, jossa olivat paikalla SUL:n vuoden 2017 valmennusryhmät ja uusia ehdokkaita vuoden 2018 valmennusryhmiin.

Suomen Urheiluliiton (SUL) kauden 2017-2018 valmennusryhmät julkistetaan marraskuun loppuun mennessä, kun SUL:n valmennuksen budjetti 2018 on lyöty lukkoon ja Olympiakomitean tukipäätökset ovat tiedossa. Tämä artikkeli avaa läpi syksyn kestävän juttusarjan, jossa käsitellään Suomen Urheiluliiton valmennusjärjestelmää ja sen toimintaa eri näkökulmista.  

Mistä maajoukkueohjelmissa on kyse?

- Urheilijoita tuetaan jatkossa lajin maajoukkueohjelmien ja niihin kirjattujen toimintojen kautta. Mitä enemmän lajin sisälle syntyy yhteistä toimintaa, sitä paremmin se auttaa yksittäistä urheilijaa, sanoo Suomen Urheiluliiton (SUL) valmennusjohtaja Jorma Kemppainen.

Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

- Kävely otti tässä pioneerin roolin vuosi sitten. Laji teki hyvän maajoukkuesuunnitelman ja kokosi kaikki lajin ja urheilijoiden tuet yhteen. Näin SUL:n kävelyvalmentaja Jani Lehtisellä oli käytössä suurempi potti lajiryhmän toiminnan edistämiseen, ja keskimäärin jokainen urheilija sai enemmän palveluja kuin mitä hän olisi saanut, jos olisi käyttänyt oman tukensa yksin.

Kuinka kävelyssä toimittiin Jani Lehtinen?

- Laji ja sen urheilijat saavat tukea Olympiakomitealta ja Urheiluliitolta. SUL tukee eri tavalla Team Finland -, EM- tai nuorten maajoukkueryhmien urheilijoita. Lisäksi liitto tukee lajiryhmätoimintaa.

Vanhassa systeemissä jokainen urheilija olisi tehnyt sen mitä omalla tukirahallaan saa aikaiseksi. Nyt kaikki rahat pantiin yhteen pottiin ja saatiin enemmän aikaiseksi kaikille. Luonnollisesti tässäkin systeemissä Team Finland -valmennusryhmän urheilija saa kattavimman palvelun.

- Ideana on, että jos yksittäinen urheilija esimerkiksi palkkaa itselleen fysioterapeutin leirille, se tulee kalliiksi, mutta tilanne on toinen, kun se tehdään yhdessä isommalla ryhmällä. Toki tällainen vaati, että urheilijat sitoutuivat olemaan leireillä samoissa paikoissa. Meillä jokainen sai leireillä missä halusi, mutta tukea tuli vain, jos leiri oli yhdessä sovituissa paikoissa, joissa oli myös yhteiset palvelut.

Mitkä lajit tekevät maajoukkueohjelmia Jorma Kemppainen?

 - Maajoukkueohjelma on jo valmis tai syntymässä valmennusjärjestelmän uudistuksessa nimettyihin painopistelajeihin, eli aitajuoksuun, kestävyysjuoksuun, pituushyppyyn- ja kolmiloikkaan, seiväshyppyyn, moukarin- ja keihäänheittoon, kilpakävelyyn ja parayleisurheiluun.

Entä mitä se tarkoittaa urheilijoille, jotka ovat lajeissa, joissa ei ole maajoukkueohjelmaa?

 - Yksittäisille urheilijoille, joiden lajeissa ei ole maajoukkueohjelmaa ja jotka kuuluvat valmennusryhmiin, haetaan yksilöllisiä ratkaisuja. Hekin voivat hyötyä maajoukkueohjelmista liittymällä mukaan toisen lajiryhmän maajoukkueohjelmaan. Esimerkiksi korkeushyppääjät voivat mennä toisen hyppylajin ohjelmaan ja leiritykseen ja näin voidaan menetellä myös esimerkiksi heittolajeissa. 

Miten yksittäisiä urheilijoita tuetaan?

- Suomen Urheiluliiton tuki katsotaan aina urheilijakohtaisesti ja siinä huomioidaan urheilijan tarpeet ja muut tuet. SUL:n Team Finland, EM-ryhmä, nuorten EM-ryhmä ja Nuorten maajoukkuevalmennettavien ryhmä valitaan tulostaulukon perusteella. Taulukko perustuu edellisen olympiadin, Euroopan tilastojen kolmen viimeisen vuoden keskiarvoihin. Nuorten maajoukkueryhmän valinnassa käytetään erillistä kehitystaulukkoa. Taulukot ja valintaperusteet löytyvät yleisurheilu.fi/urheilijat/valmennus –osiosta (linkki). 

 Missä vaiheessa maajoukkueohjelmissa nyt mennään?

- Käytännössä maajoukkueohjelman mukainen toiminta on jo käynnissä. Näin vaikka tulevaa harjoituskautta koskevien suunnitelmien lopullinen rahoitustilanne nähdään vasta marraskuussa. Silloin varmistuvat SUL:n 2018 valmennusbudjetti ja Olympiakomitean tuet.

Vuosi sitten SUL:n valmennusta alettiin koordinoida Pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Jyväskylän kaupunkivalmennuskeskusten kautta. Samalla rakennettiin Olympiakomitean ja paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa järjestelmä, joka mahdollisti painopistelajeihin ns. NOV-valmentajan.  Miten lajit ja vastuut tässä järjestelmässä jakautuvat Jorma Kemppainen?

- Kaupunkivalmennuskeskus on se toimintaympäristö, jossa voidaan tarjota monenlaisia palveluita suurelle ryhmälle urheilijoita kustannustehokkaasti. Yksi asia on valmennus silloin, kun laji keskittyy johonkin keskukseen, kuten kilpakävely pääkaupunkiseudulle.

- Ennen kaikkea keskusten kautta voidaan tuottaa koordinoidusti asiantuntijapalveluita esimerkiksi terveydenhuoltoon, ravintoon tai psyykkisen valmennuksen konsultaatioon liittyvissä asioissa. Näitä on järjestetty yhteistyössä paikallisen urheiluakatemian kanssa.

- Vastuut jakautuvat niin, että maajoukkuesuunnitelmat ja toiminnan suunnittelu ovat lajin valmentajan, eli NOV-valmentajan vastuulla, mutta budjettivastuu kiertää valmennuspäälliköiden kautta.

- Lajit ovat jaettu niin, että valmennuspäällikkö Tommi Evilän vastuulla Tampereella ovat painopistelajeista moukari, aitajuoksut ja seiväshyppy. Valmennuspäällikkö Hannu Hämäläisellä on pääkaupunkiseudun keskuksessa vastuullaan kilpakävely, kestävyysjuoksu ja pituushyppy sekä kolmiloikka. Keihäänheitto on toistaiseksi minun (Jorma Kemppainen) vastuulla.

Hannu Hämäläinen siirtyi lokakuun alusta Jyväskylästä pääkaupunkiseudun kaupunkivalmennuskeskuksen vetäjäksi, mitä tapahtuu Jyväskylässä?

 - Siihen haetaan ratkaisua marraskuun loppuun mennessä.

Keneen muiden kuin painopistelajien urheilijoiden pitää ottaa yhteyttä, jos he haluavat palveluita tai tietoa kaupunkivalmennuskeskuksesta tai muualta.

- Kuula, kiekko ja seitsenottelu ovat Tommi Evilän reviiriä, joten häneen kannattaa olla yhteydessä. Sileän pikajuoksu, kymmenottelu ja korkeushyppy ovat marraskuun loppuun asti minun vastuullani (Jorma Kemppainen) liittyen Jyväskylän kaupunkivalmennuskeskuksen toiminnan järjestelyyn. Tiedotamme siitä lisää heti, kun asiat ratkeavat.

Usein on kysytty myös, miksi Joensuussa on SUL:n kymmenestä valmentajasta kaksi, eli kestävyysjuoksuvalmentaja Jukka Keskisalo ja keihäänheiton valmentaja Olavi Parjanen?

- Valmentajapalkkauksien haaste on aina rahoituksen järjestäminen. Joensuun akatemia pystyi keräämään rahoituksen neljäksi vuodeksi näille kahdelle valmentajalle, jotka me halusimme palkata. Heidän työpanoksestaan hyötyy nyt koko suomalainen yleisurheilu – Joensuun ohella.

1dx_4828.jpg

Miten toimii kaupunkivalmennuskeskus?

Tampereen kaupunkivalmennuskeskuksessa alkaa nyt toinen toimintakausi. Valmennuspäällikkö Tommi Evilä, mitä kaikkea keskuksessa on tarjolla?

- Osa Kaupunkivalmennuskeskuksen toiminta-ajatusta on tarjota huippu-urheilun urapolun valinneille Urheiluliiton, paikallisen urheiluakatemian ja kärkiseuran palvelut niin sanotusti yhdestä luukusta, eli keskuksen valmennuspäällikön kautta, Evilä kertoo.

- Kun tällainen urheilija tulee Tampereelle, hän saa kaiken tarvittavan tiedon, neuvot ja hänelle mahdollisesti ohjautuvan liiton tuen valmennuspäällikön kautta.

- Mitä siis nyt on tarjolla? Edellä mainitun peruspalvelun lisäksi meillä on Akatemiavuorolla kerran viikossa (18.10 alkaen) Pirkkahallissa kaksi fysioterapeuttia. Toinen tekee työajastaan puolet kliinistä fysioterapiaa ja toisen puolikkaan hän osallistuu harjoituksiin ja valvoo, neuvoo ja opettaa urheilijoille ja valmentajille esimerkiksi suoritustekniikoita, jolla ennaltaehkäistään vammoja.

- Toinen fysioterapeuteista on erikoistunut nostotekniikkoihin ja korvaaviin harjoitteisiin.  Joka toinen viikko on mahdollisuus lääkärin vastaanottoon ja joka viikko on lääkärille soittoaikoja.

- Pirkkahallissa on 4.10 alkaen terapiahuone ja latautumisalusta, eli huoltavan ja palauttavan harjoittelun tila, jonka yhteydessä on paikka, jossa urheilija voi tehdä läksyjä, levätä ja syödä eväät ennen ja jälkeen harjoituksen. Näin minimoidaan matkustamiset koulun, kodin ja harjoituspaikan välillä ja mahdollistetaan kuntoutus- ja huoltava harjoittelu, joka lisää terveitä harjoituspäiviä

- Tampereella toimii SUL:n moukarivalmentaja Kalle Lehmusvuoren johdolla moukaricenter, jossa urheilijoilla on mahdollista saada apua päivittäisvalmennukseen.  Moukarinheittäjille on tulossa leiritykseen fysioterapeutin, lääkärin, hierojan ja sensomotoriikan asiantuntijasta koostuva tukipalvelu, jota urheilijat voivat hyödyntää muutenkin. Tämä toiminta alkaa 19.10. Toiminta on plastista, eli yhteisöstä kumpuavat ajatukset muokkaavat pakettia.

- Aitaklinikkatoiminta alkaa Tampereella Jussi Ihamäen johdolla 24.10. jatkuen 2018 huhtikuun loppuun 13-15-vuotiaiden ja 16-17-vuotiaiden ikäryhmissä. Ihamäki on ollut yhteydessä myös yli 17-vuotiaisiin kärkinimiin, jotka ovat Tampereen keskuksen vaikutuspiirissä. Suunnitteilla on yhteistoimintoja heidän kanssaan. SUL:n valmentajien (Nov-valmentajat) valtakunnallinen rooli mahdollistaa myös vierailut toisilla paikkakunnilla mahdollisuuksien mukaan, mutta valtaosa toiminnoista keskittyy kaupunkivalmennuskeskukseen.

Seiväshypyssä Seivästalli ry tuo perinteisten tukimuotojen lisäksi lajiin laajaa asiantuntijaverkostoa ja merkittävää talousresurssia. Näin mahdollistuu seipään alueellisten keskusten toiminta Turussa, Liikuntakeskus Pajulahdessa ja Vaasassa, jossa päätoimiset valmentajat Jarno Koivunen, Steve Rippon ja Mikael Westö työskentelevät päivittäin omien urheilijoidensa kanssa.

Juttusarja jatkuu muiden muassa Pääkaupunkiseudun kaupunkivalmennuskeskuksen ja harjoitteluun seurantaan liittyvien uusien välineiden esitelyllä. Jos artikkeli herätti kysymyksiä tai haluat antaa palautetta, ota yhteyttä valmennusjohtaja Jorma Kemppaiseen (jorma.kemppainen@sul.fi tai valmennuspäällikköihin Tommi Evilään tai Hannu Hämäläiseen (tommi.evila@sul.fi ja hannu.hamalainen@sul.fi)

1dx_4932.jpg
1dx_5073.jpg