Monni jatkaa aitajuoksun syventäviä opintoja

Petteri Monnin taloustieteen opinnot Jyväskylässä ovat silausta vaille valmiit. Syventävien opintojen parissa hän etenee myös aitajuoksussa: jokainen kausi koulii ja opettaa uutta.

- Omista ennätyksistä on jo pitkä aika. Se on ärsyttävää, kun ei ole pystynyt niitä parantamaan, Monni tunnustaa.

Monnin, 27, ennätys 400 metrin aidoissa on 51,09 ja sileällä ratakierroksella 47,63. Molemmat ovat kuuden vuoden takaa. Voisiko alkava kesä tuoda parannuksia? Monni uskoo niin. Uusille linjoille viety harjoittelu tuntuu purevan.

- Nyt on haettu juoksupohjaan laajuutta. Kun katsoo tälläkin leirillä lajikollegoiden tekemistä, he juoksevat paljon ja monipuolisesti, Monni sanoo Teneriffalla.

Juoksupohjan laajentaminen tarkoittaa, että juoksemista ja kestävyysominaisuuksia on painotettu, muttei nopeuden kustannuksella. Valmius juosta lujaa on ollut hyvä läpi harjoituskauden. Se näkyy myös meneillään olevalla leirillä.

- Kun vedin hiljattain tanskalaisen, nelosen aidat 50,02 juosseen Nicolai Trock Hartlingin kanssa 3 x 5 aitaa, hiukan lyhennetty aitaväli kulki samaan tapaan kuin loppukesän kisoissa viime vuonna. Illalla juostiin 500-metrisiä jotka ovat enemmän Hartlingin erikoisalaa, mutta hyvin nekin kulkivat, Monni kuvaa hyvää juoksuvalmiuttaan.

Kimmoisuus, juoksutuntuma ja vaivattomuus

Monni harjoittelee nyt toista vuotta Jarkko Finnin valmennuksessa. Päinvastoin kuin vuosi sitten, harjoituskausi on sujunut syksystä lähtien ilman takaiskuja.

- Vuosi sitten vuodenvaihteessa tuli häpyluuhun rasitusmurtuma. Se sävytti koko kevään harjoittelua. En voinut juosta pariin kuukauteen. Sen jälkeen juokseminen piti opetella uudelleen, Monni sanoo.

Nyt aituri kroppa on kestänyt hyvin, vaikka juoksumäärät ovat kasvaneet. Ainakin osaltaan se on lisääntyneen huoltavan harjoittelun ansiota.  

- Aiemmin jalkaterät ja penikat eivät oikein kestäneet, mutta nyt olen tehnyt aika paljon omatoimista huoltavaa harjoittelua ja käyn kerran viikossa fysioterapeutti Merja Soanjärven vetämässä kehonhuoltoryhmässä. Se ei ole kuin tunti viikkoon, mutta olen tehnyt sitä systemaattisesti, Monni kertoo.

Sanoit, että juoksupohja on aiempaa laveampi. Miten harjoittelua on muuten linjattu?

- On pyritty tekemään kaikkea entistä selkeämmin oma laji ja omat vahvuudet edellä. Kimmoisuus, juoksutuntuma ja juoksun vaivattomuus ovat niitä asioita, joita on tavoiteltu, Monni linjaa.

Mitä se on tarkoittanut käytännössä?

- Harjoitusalustoja, harjoitteita ja ärsykkeitä on muuteltu aika paljon ja voimaharjoittelun rooli on ollut aiempaa pienempi. Juokseminen ja tekniikka edellä on edetty. Itse lajisuorituksessa fokuksena on päästä riittävän lähelle aitaa sekä säilyttää vauhti, kun vaihtaa askelrytmiä.

Hallikaudelta hyvä pohja, Universiadit tavoitteena

Talven hallikauden 400 metrin 49,21 ja 200 metrin 22,05 eivät olleet sitä mitä Monni toivoi. Silti talven kilpailukausi jätt kaikkiaan hyvän mielen jatkaa kohti kesää.

- Hallikauden tulokset olivat ok. Syksy oli ehjä, joten odotin kovempia tuloksia. Talvella tuli kuitenkin hyvä määrä kisoja. Harjoitusmielessä sain niistä hyvän pohjan, Monni sanoo.

Viime kesänä Monni juoksi Kalevan kisoista jo uransa seitsemännen mitalin ja neljännen 400 metrin aitojen mestaruuden. Noita mitaleita hän janoaa lisää, mutta kesän päätavoite on onnistua Universiadeissa Taiwanissa 20.-25. elokuuta.

- Nyt on tarkoitus ottaa opiksi viime kesän kokemuksista. Huomasin silloin, että tarvitsen kunnon nopeusärsykkeitä ennen kuin juoksu lähti kunnolla rullaamaan. Se tarkoittaa, että juoksen pari alimatkojen kisaa, 100 ja 200 metriä ja ehkä sileän 400 metriä ennen ensimmäistä aitakisaa.

LUE LISÄÄ MONNIN AJATUKSISTA HÄNEN KOLUMNISTAAN: tästä linkistä