Lehikoinen imi ajatuksia kilpakumppanin treeneistä

Lehikoinen imi ajatuksia kilpakumppanin treeneistä

Harjoitusrupeama kilpakumppani Yasmin Gigerin ryhmässä Sveitsissä tarjosi 400 metrin aituri Viivi Lehikoiselle ja hänen valmentajalleen Jussi Ihamäelle raikkaan kokemuksen ja vinkkejä omaan tekemiseen.

– Enemmän kuin joku yksittäinen liike, sieltä jäi mieleen, miten he harjoittelevat ja minkä tyyppistä harjoittelu on. Mikä on sen ydin, Lehikoinen sanoo.

Lehikoinen, 19, ahersi Gigerin harjoitusryhmässä kaksi viikkoa. Giger, 19, voitti toissa kesänä 400 metrin aitojen 19-vuotiaiden EM-tittelin ja viime kesänä MM-pronssia Tampereella. Sveitsiläisen ennätys on toissa vuonna juostu 55,90.

– Yasminin kanssa on oltu samoissa arvokisoissa viimeiset neljä vuotta. Keväällä, kun mietin, miten valmennusjuttuja saisi kehitettyä, hän sanoi, että voisin tulla pariksi viikoksi harjoittelemaan heidän kanssaan, Lehikoinen sanoo.

Giger asuu Romanshornissa, Saksan rajan tuntumassa ja harjoittelee Werner Dietrichin valmennuksessa. Dietrich tunnetaan kotimaassaan superlahjakkuuksien löytäjänä. Hänen löytöjään Gigerin ohella ovat kolminkertaiseksi kuulantyönnön MM-voittajaksi yltänyt Werner Günthor ja 400 metrin aitojen ex-Euroopan mestari Kariem Hussein, jonka Dietrich innosti jalkapallon parista yleisurheilukentälle.

Lehikoinen noudatti Sveitsissä kilpakumppaninsa harjoitusohjelmaa. 

– Minulla oli oma voimaharjoitus tiistaisin, muuten harjoittelin heidän ohjelmansa mukaan. Ohjelma, joissa oli harjoitusten pääteemat ja vetoharjoitukset prosentteina maksimista, tuli meille etukäteen, joten Jussi pystyi laskemaan minulle vetojen  vauhdit, Lehikoinen sanoo.


giger_yasmin1.jpg

Viivi Lehikoinen ja Yasmin Giger harjoituksissa metsämaisemissa Sveitsissä

,

Vetovauhdit ja runsaat hyppelyt herättivät ajatuksia

Sveitsin matka toteutti Lehikoisen toiveen ja toi mausteita omaan harjoitteluun.

–  Ensimmäinen viikko meni heidän harjoitteluunsa tutustuessa. Siellä oli paljon minulle uusia koordinaatiojuttuja. Välillä oikein ärsytti, kun oli niin paljon uutta, eikä niitä oikein osannut, Lehikoinen hymyilee.

–  Isona juttuna jäi mieleen, että harjoituksia oli vähemmän viikossa kuin mihin minä olen tottunut, vaikka itse koen, ettei minun harjoitusmäärä ole kovin iso.

Eroja oli myös harjoittelun sisällöissä.

– Yksittäiset treenit olivat tehollisesti kovempia. Vedot tehtiin kovemmin kuin mitä minä olen tehnyt. Niitä ennen lämmiteltiin todella huolellisesti ja tehtiin paljon kuntopiirejä ja koordinaatioita nilkoille ja lantiolle, ja tosi paljon hyppelyitä, Lehikoinen sanoo.

Lehikoisen harjoituskausi alkoi aiemmin kuin sveitsiläisten, joten hänellä oli hyvin valmiuksia kovempiin vetovauhteihin.

Ihamäki: Hienoa kuinka he hyödyntävät olosuhteita

Vetovauhdit ja niiden reipas eteneminen harjoituskaudella olivat Ihamäelle ja Lehikoiselle ajatuksia herättävä kokemus. 

–  Se auttoi Viivi ymmärtämään, kuinka vauhteja pitää uskaltaa harjoittelussa koventaa, Ihamäki sanoo.

Lehikoinen nyökkää hyväksyvästi.

–  Välillä minä vähän pelkään kovia vauhteja, joten oli hyvä nähdä, mitä ne vauhdit heillä olivat. Pitää uskaltaa vetää kovaa, ettei jarruta Jussin työtä, Lehikoinen miettii. 

Ihamäki oli Sveitsissä paikan päälle yhden viikonvaihteen. Hän seurasi mielenkiinnolla erilaisten hyppelyiden runsasta käyttöä ennen varsinaista pääharjoitusta.

–  Oma filosofia on sellainen, että ensin verrytellään ja sitten treenissä halutaan asiaan. En ole hyppelyissä niin rohkea kuin mitä he olivat. Tykkäisin tehdä niitä enemmän, mutta pelkään loukkaantumisia tai että pohkeet menevät tai penikat alkavat kipuilla, Ihamäki mietti.

–  Se oli hienoa, kuinka he hyödyntävät harjoitusolosuhteita. Jos oltiin liikuntahallissa, lämmiteltiin pelaamalla korista tai sählyä, ja kun oltiin ulkona metsikössä, siellä oli puistoparkour -rata, eli erilaisia telineitä, jossa käytiin tekemässä muutama liike ja sitten hölkättiin eteenpäin.

Lehikoisen mukaan yhteistyön jatkosta Gigerin kanssa on keskusteltu, mutta mitään ei ole sovittu.

Pajulahti-hallin leirillä aitureiden askel oli raikas.

,

,

Kovia harjoituksia jäi liiaksi tekemättä

Viikonvaihteessa varttimailereiden ja aitureiden leirillä Liikuntakeskus Pajulahdessa Lehikoisen askel on raikas. Sveitsin matka mukaan lukien syksyn harjoittelu on sujunut hyvin. Viime kesä sen sijaan jätti juoksijalle yhtä ja toista hampaankoloon.

–  Olin aika tyytymätön omaan kauteeni, aikaan ja minkälaista juoksu oli kilpailuissa, Lehikoinen sanoo.

Lehikoinen aitoi kesällä junioreiden MM-kisoissa välieriin, haki Berliinistä tuntumaa aikuisten arvokisoihin ja voitti Suomen mestaruuden kesän parhaallaan 57,26.  Vuosi sitten 19-vuotiaiden EM-kisoissa  pronssia tuonut ennätys 56,49 jäi kuitenkin rikkomatta.

Miksi näin? Juoksija arvelee, että lähinnä koulun tuoma kuorma kasvatti kokonaisrasitusta, joka söi eväät kovien harjoitusten tekemiseltä.

–  Ehkä se oli kokonaiskuormitus, koulu ja muut jutut. Harjoittelu ei minun mielestäni ollut missään vaiheessa sillä lailla kovaa. Kun katsoin viime vuoden harjoituksia, kovat treenit jäivät aika vähälle. Ehkä painetta tuli sekä itseltä että ulkopuolelta, ettei treenaisi liian kovaa, Lehikoinen sanoo.

– Lisäksi aitominen ja aitavälit eivät sujuneet kauhean hyvin. Kaikkeen tuohon nähden juoksin kesällä yllättävän hyvin.

Saman voi todeta tilastoista, kesän parhaallaan Lehikoinen oli 19-vuotiaiden 400 metrin aitojen Euroopan tilastossa viides.

 

,


lehikoinen_viivi_pyoran_selassa.jpg

,

Arki sujuu Brandenburgin ryhmässä, aitatekniikka teemana

Alkavalla harjoituskaudella Lehikoinen on keskittynyt tarmonsa urheiluun. Opiskelu on helsinkiläisjuoksijalle eloa tasapainottava asia.

–  Opiskelen aikuislukiossa fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa aika itsenäisesti. Olen kirjoilla myös liiketalousopistossa. Kaikki menee urheilun ehdoilla, Lehikoinen sanoo.

– Olen kokenut tämän toimivaksi. Jaksan paljon paremmin harjoituksissa ja pystyn siellä sisäistämään asioita paremmin, jolloin pääsen myös nopeammin eteenpäin. Palautuminenkin on parempaa.

Lehikoinen harjoittelee Helsingissä valmentaja Mervi Brandenburgin ryhmässä muiden muassa kilpakumppaninsa Nea Mattilan ja moniottelija Sanni Pajasmaan kanssa. 

–  Jussi katsoo ohjelmat läpi ja laittaa tarvittaessa muutokset minulle, Lehikoinen sanoo. 

Kaksikko näkee leireillä ja ajoittain muutenkin.

– Olen koettanut lisätä kommunikaatiota Jussin kanssa. Olen kirjannut treenien tuntemukset ja soitellut, jos vähänkin tuntuu, että tarvitsen apua jossakin treenissä, Lehikoinen sanoo.

Harjoituskauden teema on saada tehdyksi mahdollisimman paljon hyviä harjoituksia. Erityisenä kehityskohteena on aitatekniikka.

–  Se koetetaan palauttaa siihen mitä se parhaimmillaan oli, Ihamäki sanoo.

Torstaista alkaen Lehikoinen juoksee Ihamäen johdolla kaksiviikkoisen leirin Kanarian saarilla, jossa on tarkoitus kiristää treenien tehokäyriä. 

– Jos tilannetta vertaa viime vuoden vastaavaan aikaan, minä ja urheilija koetaan, että asiat ovat paremmin, ollaan oikealla tiellä, ja mitä enemmän saadaan hyviä harjoituksia pankkiin, sitä luottavaisempia voidaan olla, Ihamäki sanoo.

,


ihamaki_jussi_ja_lehikoinen_viivi_pajulahti-hallissa.jpg

– Ollaan oikealla tiellä, Jussi Ihamäki sanoo.