Komulainen ja Haaranen vievät Sipposta eteenpäin: Tekniikkamuutos heti tulille

Kiekonheittäjä Salla Sipponen siirtyi syksyllä Tanja Komulaisen ja Jorma Haarasen valmennukseen. Yleisurheilumaajoukkueen lääkärin toimivalle ja ex-maajoukkueheittäjä Komulaiselle ratkaisu oli askel tuntemattomaan, mutta yhteistyö on luistanut.

– Näin Sallassa jo nuorena lahjakkaan ja potentiaalisen heittäjän. Uskon hänen nousevan kansainväliselle huipulle. Oman urani lopetettuani en kuvitellut alkavani valmentamaan, mutta olen pitänyt siitä todella paljon, Komulainen sanoo.

Sipponen, 23, kertoo, että hän otti valmentajan vaihdon puheeksi syyskesällä pitkäaikaisen valmentajansa Jukka Vilkkilän kanssa. Heittäjän asuinpaikka on sittemmin vaihtunut Keuruulta Kuopioon ja myöhemmin Tampereelle. Hän tunsi kaipaavansa enemmän lähivalmennusta. Vilkkilää hän tapasi ainoastaan viikonloppuisin Keuruulla.

Tampereelle Sipponen muutti fysioterapeuttiopintoihinsa kuuluneen työharjoittelun myötä. Komulaisen hän tunsi entuudestaan kilpasiskona ja maajoukkueen lääkärinä. Kun Sipponen kysyi Komulaista valmentajakseen, tämä epäröi hieman.

– Minulla ei ollut aikaisempaa kokemusta valmennustehtävistä. Salla on urheilijana jo niin korkealla tasolla, että valmentajalta vaaditaan ammattitaitoa ja omistautumista urheilijan kehityksen takaamiseksi. Ajattelin, että voisin pyytää omalla urallani minua valmentanutta Jorma Haarasta yhteistyöhön mukaan, Komulainen kertoo.

Haaranen suunnittelee Sipposen harjoitukset viikko- ja vuositasolla. Osan vuodesta Teneriffalla asuva Haaranen pysyy perillä Sipposen tekemisistä harjoituspäiväkirjan ja harjoitusten videoinnin avulla. Komulaisen vastuulla on harjoitusten toteutus ja seuraaminen. 

– Meillä on Jorman kanssa selkeät roolit tiimissä, mikä näyttää toimivan hyvin, Komulainen sanoo.

”Tampereella kiva heittäjien yhteisö”

Komulainen näkee Sipposen harjoitusohjelmissa paljon samaa kuin aikanaan omissa harjoitusohjelmissaan. Sipposen harjoituksissa hän pyrkii olemaan paikalla mahdollisimman paljon. 

– Ajankäytöllisiä haasteita toki on, mutta pyrin olemaan Sallan harjoituksissa mukana vähintään kahdesti viikossa. Heittotreeneissä valmentajalta saatava palaute on tärkeintä, joten niissä olen paikalla aina kun mahdollista, Komulainen sanoo.

Sipposen heittotekniikkaa lähdettiin muuttamaan heti syksyllä. Uusi jalanvaihtotekniikka näyttää toimivan, ja kehitystä on tullut. Muutosten ujuttaminen tekniikkaan vie aikansa, mutta uuteen vuoteen Sipponen jatkaa luottavaisin mielin. 

– Kiva päästä testaamaan kuntoa hallissa. Euroopan talvimestaruusheitot maaliskuussa Slovakiassa on hyvä välitavoite. Nappisuoritus hallissa on jäänyt urallani toistaiseksi puuttumaan, mutta ehkä tänä talvena sellainen tulee, Sipponen pohtii.

Sipponen ja Komulainen suunnittelevat leireilevänsä Teneriffalla Haarasen luona tammikuussa ja myöhemmin keväällä uudelleen isommalla kiekonheittäjäporukalla. 

Vaikka leireilyssä on puolensa, parhaimmillaan 58,36 sivaltanut Keuruun Kisailijoiden heittäjä on tyytyväinen myös kotimaan harjoitusolosuhteisiin. 

– Tampereen Pirkkahallissa mahtuu heittämään pitkälle. Hyvät olosuhteet ovat tuoneet kaupunkiin paljon heittäjiä, joten tänne on muodostunut kiva yhteisö.

1dx_4735.jpg
– Oman urani lopetettuani en kuvitellut alkavani valmentamaan, mutta olen pitänyt siitä todella paljon, Tanja Komulainen sanoo.

Valmentaja, kaveri ja lääkäritukena

Sipposen mukaan on iso etu, että oma valmentaja on myös lääkäri, jota on helppo lähestyä, mikäli mielen päällä on huolia. 

– Olen säilynyt terveenä koko syksyn, enkä ole tarvinnut lääkärin palveluja, mutta huomaan kyseleväni Tanjalta paljon terveyteen liittyvistä asioista. Valmennussuhde on uusi, mutta välillämme on jo hyvä luottamus, Sipponen iloitsee.

Komulaisen toinen valmennettava, Espoon Tapioiden Vilma Paakkala, käy viikonloppuisin treenaamassa Tampereella. Sipposen mukaan kaverukset vievät toisiaan harjoituksissa hyvin eteenpäin. Myös Komulainen harjoittelee toisinaan Sipposen ja Paakkalan mukana.

Naisten kiekonheitto on Komulaisen silmin hyvässä nosteessa. Hän toivoo näkevänsä saman ilmiön myös miesten puolella. 

– On kokenutta kaartia ja nuoria lupauksia, joten lajin tulevaisuus näyttää lupaavalta, Komulainen sanoo.

Teksti: Emma Hyyppä