Kaupunkivalmennuskeskus kehittyy Hämäläisen johdolla pääkaupunkiseudulla

Suomen Urheiluliiton (SUL) pääkaupunkiseudun kaupunkivalmennuskeskus toimii valmennuspäällikkö Hannu Hämäläisen johdolla. Hänen kontollaan on kävelyn, kestävyysjuoksun sekä pituushypyn ja kolmiloikan lajiryhmävastuu, pääkaupunkiseudun toiminta ja nuorten maajoukkue- ja arvokilpailutoiminta.

- Lajiryhmissä toiminta perustuu lajin rakentamiin maajoukkueohjelmiin. Maajoukkueohjelmat ovat valmisteltu NOV-valmentajajohtoisesti, Hämäläinen kertoo.

- Kävelyllä oli vahva maajoukkuetoiminnan malli jo edelliskaudelta. Muihin lajeihin ohjelmia on syntynyt syksyn aikana.

Kaupunkivalmennuskeskuksen ajatuksena on ohjata liiton lajivalmennuksen, paikallisen urheiluakatemian ja muiden toimijoiden kuten kärkiseurojen voimavarat toimimaan samaan suuntaan, ja varmistaa näin urheilijoille toimiva harjoitusympäristö.

Hyppyakatemia, aitaklinikka, tukipalveluita

Pääkaupunkiseudun toiminnassa Hämäläisen yhteistyötahot ovat kärkiseurat, Pääkaupunkiseudun Urheiluakatemia (URHEA), Mäkelänrinteen urheilulukio ja Santahaminassa toimiva Puolustusvoimien Urheilukoulu.

- Pääkaupunkiseudun toiminta on laaja kokonaisuus. Alueella harjoittelee paljon urheilijoita, mutta harjoituspaikkoja on suhteellisen vähän, Hämäläinen sanoo.

- Suosittelen urheilijoille, että harjoittelu tulisi heidän suunnitelmissaan ennen opintoja. Tällä tarkoitan, että syksyn ja talvena aikana harjoituspaikkoja on tarjolla päiväaikaan hyvin, mutta illalla kello 18 jälkeen aikuisurheilijalle sopivan harjoittelupaikan löytäminen on haasteellisempaa, Hämäläinen sanoo.

- Ammattimainen urheilu ja harjoittelu on valinta, joka huipulle pyrkivän urheilijan on syytä tehdä.

Lisää tiloja harjoitteluun on pääkaupunkiseudulle tulossa, kun Märsky-halli valmistuu.

Hyppyakatemia, aitaklinikka

Pääkaupunkiseudulla toimii Hämäläisen edeltäjän Antti Leskisen ja valmentajien käynnistämä hyppyakatemia, jossa on pituus- ja kolmiloikan yhteisharjoituksia lukioikäisistä ja aikuisiin.

- Akatemiatoimintaa on tiistaisin ja keskiviikkoisin, toinen päivä pituushypylle ja toinen kolmiloikalle. Tätä koordinoi tänä syksynä Eeva Kantomäki. Hänen ohellaan valmentajina toimivat Harri Laiho ja Suren Ghazaryan, Hämäläinen kertoo.

- Mikael Ylöstalo vetää keskiviikkoisin aitaklinikkaa. URHEA:n kanssa yhteistyössä järjestetään esimerkiksi maanantaisin vammojen ennalta ehkäisevään toimintaan painottuva ryhmä. Se kokoontuu Mäkelänrinteen uimahallilla ja siellä vetäjänä on Juha Koistinen. Kävelijöillä oma vastaava ryhmä, jota vetää Vesa Kuparinen keskiviikkoisin, Hämäläinen sanoo.

Kilpakävelyllä on vahvaa toimintaa pääkaupunkiseudulla NOV- Jani Lehtisen ja henkilökohtaisten valmentajien johtamana. Kärkikävelijät harjoittelevat viikoittain pääkaupunkiseudulla.

Pulssi ja SPARRI apuna

Hämäläinen on ollut vahvasti mukana tuomassa urheilijoille uusia harjoittelun seurantaan tarkoitettuja välineitä, kuten SPARRI:a ja Pulssia (www.urheilijanpulssi.fi), joka auttaa urheilijaa ja valmentajaa arvioimaan ja kehittämään omaa toimintaansa sekä tuen koordinointiin. PULSSI on Olympiakomitean ja KIHU:n ylläpitämä palvelu, jolla pyritään pääsemään urheilijoiden toimintaan paremmin kiinni.

- PULSSI:a käytetään keskustelun apuvälineenä urheilijan, valmentajan ja tukihenkilöstön kanssa. Oman toiminnan kriittinen arviointi on tärkeä osa kehittymistä ja kehityspolun löytämistä. Me liiton organisaatiossa saamme tätä kautta sitten tietoomme asioita, joihin urheilija kaipaa toimenpiteitä tilanteensa tukemiseksi. Urheilija ja valmentaja tekevät kausianalyysia ja suunnitelmia tulevan kauden toimintaan, tämä on apuväline tuohon työhön.

Pulssi koostuu urheilijan perustiedoista, valmentautumisen arviointityökalusta ja tekemisen kehityskohteista sekä taloustiedoista. PULSSI:n historia juontaa yleisurheiluun, sitä ovat olleet kehittelemässä muun muassa Antti Leskinen ja Jarkko Finni.

SPARRI taas on valmennuksen seurantaväline, jonka puitteissa urheilija-valmentajapariin ollaan yhteydessä säännöllisin väliajoin ja sparrataan harjoittelun edistymisestä. Näistä välineistä kerrotaan varmasti jatkossa lisää yleisurheilu.fi-sivustolla.

Valmentajaverkostojen verkostoja synnytetään

Tulevan vuoden aikana Hämäläisen tavoite on kehittää pääkaupunkiseudun kaupunkivalmennuskeskuksen toimintaa monella tapaa.

- Erilaisten valmentajaverkostojen luonti on iso asia koko valmennusjärjestelmä uudistuksessa. Jo tähän mennessä joitain lajikohtaisia verkostoja on valtakunnallisesti jo toiminnassa. Valmentajien kohtaamiset ja kokoontumiset ovat tärkeä osa valmentajien motivointia ja osaamisen kehittämistä. Verkostoja on jo nyt olemassa erilaisin tavoittein valtakunnallisesti ja paikallisesti. Hyviä kokeiluja voidaan viedä sitten myös laajempaa käyttöön, kun niistä tulee positiivisia kokemuksia, Hämäläinen sanoo.