Jyväskylään rakentuu valmennuskeskus, Lakan ja Haapalan treenit luistavat

Pituushyppääjä Eero Haapalan ja pika-aituri Elmo Lakan harjoittelu etenee myötätuulessa. Lakka on syksyn mittaan leireillyt viikonvaihteita Antti Haapakosken valmennuksessa Kuortaneella. Akillesjänneoperaatiosta kuntoutunut Haapala pääsee kohta juoksemaan piikkareilla.

- Olen juossut jo kevyitä 100 metrin vetoja. Nyt olisi tarkoitus alkaa juosta 60-metrisiä ja panna vähän tehoja lisää, Haapala sanoo.

- Piikkareilla pääsen juoksemaan joulukuussa. Jos tammikuussa pääsisi piikkareilla hyppäämään, olisin hallikautta ajatellen hyvässä aikataulussa.

Haapala ponnisti kesällä 795 ja rikkoi EM-rajan, mutta leikkaus piti hänet sivussa Amsterdamin kisoista. Kuntoutuksen Haapala on vienyt maltilla läpi.

- Olen pelannut varman päälle, neljän kuukauden jälkeen voisin jo juosta piikkareilla, mutta en ole sitä vielä tehnyt, Haapala sanoo.

Lakka: Tietoa tulee hyvin

SUL:n valmennuspäällikkö Hannu Hämäläisen tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän Akatemian ja JKU:n kanssa rakentama kaupunkivalmennuskeskus on Haapalan mukaan tuonut apuja harjoitteluun.  

- Se on esimerkiksi hienoa, jos voi saada fysioterapeutti Juuso Sillanpään tsekkaamaan liikkuvuuksia ja auttamaan alkuverryttelyssä ja antamaan käsittelyjä, joilla nopeutetaan palautumista, Haapala kiittelee.

- Kyllä noilla kansainvälisillä huipuilla, kuten vaikka Boltilla ja jenkeillä on harjoituksissa fyssari tekemässä käsittelyjä ja katsomassa on lihaskireyksiä ja miettimässä, että kannattaako tehdä tehoharjoitus.

Lakka kiittelee sitä, että kaikki huippuyleisurheilijan tarvitsemat palvelut ja tiedot saa Jyväskylässä yhden henkilön kautta.

- Tietoa tulee hyvin, Lakka sanoo.

Aitojen ylitykseen vauhtia

Lakkaa treenaa nyt ensimmäistä syksyä täysin Haapakosken valmennuksessa. Aiemmin Haapakoski oli mukana vain tekniikkavalmentajana.

- Antti asuu Kuortaneella ja on päivät töissä, ja minä opiskelen Jyväskylässä, joten on tehty niin, että olen ollut Kuortaneella kolmesti syksyn mittaan perjantaista sunnuntaihin. Tuona aikana on tehty aina kuusi harjoitusta. Neljäs ”leiri” on nyt joulukuun alussa, Lakka kertoo.

- Koko harjoittelu on nyt keskittynyt vain siihen kuinka pystyn juoksemaan aidat nopeammin. Tekniikkapuolella se tarkoittaa, että on keskitytty juoksuasentoon ja kaikki juokseminen on tehty aitojen välijuoksun tyyppisenä. Voimaharjoittelussa ei ole enää lähdetty kasvattamaan maksimivoimaa ja vaan on koettu jalostaa sitä elastiseksi voimantuotoksi, jota pystyy hyödyntämään aitajuoksussa.

Lakan mukaan seuraavan Kuortaneen harjoitusrupeamaan on luvassa kirittäjäksi Valtteri Kalliokulku. Lakan toiveissa olisi saada myös Ilari Manninen ja Ville Rajala samoihin harjoituksiin.

Hallikaudella Lakka aikoo juosta rajallisen määrän kilpailuja. Maaliskuisten EM-hallien 60 metrin aitojen tulosrajan 7,80 hän alitti viime talvena ennätyksellään 7,76, joten jos talvi sujuu ilman takaiskuja, Lakka nähtäneen Belgradin EM-mittelöissä.

haapala_eero_lakka_elmo.jpg

Jyväskylän imu yleisurheilijan silmissä kasvaa

Hannu Hämäläinen, 31, päätti pikajuoksu-uransa komeasti 4 x 100 metrin Suomen ennätykseen syksyn Ruotsi-ottelussa. Nyt hän rakentaa valmennuspäällikkönä yleisurheilun kaupunkivalmennuskeskusta Jyväskylään. Hän tekee tiivistä yhteistyötä Jyväskylän Urheiluakatemian, JKU:n ja sekä paikkakunnan yleisurheiluvalmentajien kanssa.

Jos Hämäläisen, Akatemian ja JKU:n yhteistyö sujuu suunnitelmien mukaan, Jyväskylä on pian entistä houkuttelevampi paikka huipulle pyrkivän tai siellä olevan yleisurheilijan silmissä. Ajatuksena on tarjota urheilija-valmentajaparille kaikki tuloksen teon tykötarpeet yhdestä luukusta. Hämäläinen vastaa Jyväskylän keskuksessa harjoittelevista liiton tukemista urheilijoista.

- Tukipalveluiden valinta ja käynnistäminen perustuu urheilija-valmentaja- parien kanssa käytäviin yksilöllisiin tarvekartoituksiin. Niissä kartoitetaan yksilöllisesti heidän tarpeitaan ja pyritään vastaamaan niihin. Akatemian tieto-taito palvelujen sekä muiden paikallisten toimijoiden kuten vaikka Kilpa-ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (KIHU) avulla saadaan urheilijoille ja valmentajille tarpeellista asiantuntemusta, Hämäläinen sanoo.

- Ideana on, että kun yleisurheilija tulee Jyväskylään, hänellä on tiedossa henkilö, joka voi auttaa verkoston rakentamisessa. Hänen ei itse tarvitse etsiä mistä saa hierontaa, fysioterapiaa, valmennuksen erikoisosaamista tai sparrausapua urheilijaa askarruttaviin asioihin. Yhteisresursoinnilla pystymme tekemään enemmän.

Kohti kansainvälistä tasoa

Jyväskylässä on mainiot edellytykset kehittää kaupunkivalmennuskeskuksen toimintaa.

- Jyväskylän Urheiluakatemian palvelutaso on jo nyt hyvä, ja Akatemia on ottamassa toiminnassaan isoa kehitysloikkaa, Hämäläinen sanoo

Akatemian koordinaattori Aki Karjalainen uskoo, että yhteistyö hyödyttää molempia osapuolia.

- Tämä on loistava askel siihen suuntaan, että saadaan yleisurheilussakin toiminta kehittymään täällä kohti kansainvälistä tasoa, Karjalainen sanoo.

Karjalainen uskoo, että Akatemian ja valmennuskeskuksen yhteistyöllä valmentamisen asiantuntemus Jyväskylässä nousee. Tieto liikkuu, kun kaupunkivalmennuskeskuksen urheilija-valmentajaparit voivat hyödyntää kaikkien Akatemian lajien valmentajien tieto-taitoa ja päinvastoin. Jyväskylän akatemian ryhmissä toimii tällä haavaa noin 50 valmentajaa. Urheilijoita eri lajeissa on 600-700.

JKU:n luo kasvualustan

Hämäläinen muistuttaa, että Jyväskylä on erinomainen valmennuskeskuksen alusta, koska Jyväskylän Kenttäurheilijat liikuttaa erittäin suurta määrää lapsia, nuoria ja aikuisia ja tuottaa paljon tasokkaita urheilijoita.

- Jyväskylässä on tarjolla myös rutkasti asiantuntemusta KIHU:n ja liikuntatieteellisen tiedekunnan ansiosta. Näiden tehokas hyödyntäminen on yksi lähiaikojen haasteista, Hämäläinen sanoo.