Maailmassa näyttäisi olevan meneillään melkoinen murros. Sitä kuvatkoon tässä yhteydessä vaikkapa ennuste siitä, että nykyisestä pankkiliiketoiminnasta häviää puolet kymmenessä vuodessa tai että digitalisaatio ja robotisaatio vievät leijonan osan nykyisistä työnkuvista. Nämä muutostrendit tuskin koskettavat yleisurheilua aivan pahimmalla mahdollisella tavalla, mutta lajimme toimintatapojen on joka tapauksessa uudistuttava vauhdilla. Sen vuoksi yleisurheilun uuden strategian neljäs kärkiteema on toimintatapojen uudistaminen.
Järjestörakenteemme on ollut suurin piirtein samassa kuosissa ammoisista ajoista alkaen. Meidän ei enää ole syytä jatkaa nykyisessä digimaailmassa näin hierarkkisella ja jäykällä rakenteella. Koko yleisurheiluperhe on ymmärrettävä enemmänkin itseohjautuvana ekosysteeminä ja verkostona, jota seurojen omistama Suomen Urheiluliitto orkestroi ja koordinoi.
Toki päätöksentekojärjestelmäkin on oltava ja sitä järjestövaliokunta on lähtenyt uudistamaan. Päätöksenteon osalta nykysääntöjen mukaisista liittovaltuustosta ja seurakokouksesta on strategiakaudella 2017-2020 tavoitteena rakentaa yksi päätöksentekoelin, jossa seuraedustukset ovat merkittävässä roolissa. Samassa yhteydessä tulee tarkastella hallituksen rakennetta tarvittavine osaamisalueineen sekä uudistaa valiokuntatyöskentelyä asiantuntijaverkostojen suuntaan.
Urheiluliiton ohjausresurssit ja paikalliset kärkiseurat ovat osa paikallisia verkostoja, jotka tunnistavat parhaiten omat tarpeensa ja täten kykenevät aiempaa itsenäisemmin suuntaamaan toimintaansa; tämä on osa sitä ekosysteemiajattelua. Valtakunnalliseen aluetoiminnan uudistamiseen yleisurheilu osallistuu aktiivisesti sekä rakentaa yhteistyötä alueellisten järjestöjen ja muiden lajiliittojen suuntaan. Yleisurheilu ei elä umpiossa.
Liiton organisaation (toimisto ja henkilöstö) uudelleen tarkastelu kuuluu vahvasti niin ikään hallinnon uudistamiseen. Tässä työssä johtoajatuksena on liike pois kapea-alaisista siiloista kohti isompia yhteisiä tavoitekokonaisuuksia kuten urheilu- ja liiketoiminnat. Tätä muutosta tulee kiirehtiä, jotta pystymme vastaamaan muutoksen tuuliin.
Varainhankinnan kokonaisuus on ollut ehkä kaikkein suurimpien haasteiden edessä emmekä ole onnistuneet uudistumisessa riittävän hyvin. Tapahtumien yksittäisistä markkinointitoimenpiteistä on siirryttävä kokonaisvaltaisempaan, suunniteltuun markkinointiin, jossa huippu-urheilun ohella huomioidaan kaikkien toimialojen, niin nuorisotoiminnan kuin harrasteliikunnankin tapahtumat. Samalla markkinointiviestinnällä luodaan uudenlaista ja tuoreempaa laji-imagoa. Tämä edellyttää selkeiden tavoitteiden asettamista markkinoinnille ja suunnitelmaa tavoitteiden saavuttamiseksi.
Yleisurheilu on ollut viime vuosina jatkuvasti Suomen toiseksi suosituin urheilulaji. Tähän on varmasti yhtenä syynä ollut kiinnostava ja hyvin esillä ollut kilpailutoiminta. Olemme kuitenkin toimineet suurin piirtein samalla konseptilla jo vuosia. Mediamaailma on sinä aikana muuttunut ja on aika uudistaa konsepteja. Televisioitavien yleisurheilukilpailujen kokonaisuus muokataan tuotteeksi, jonka teemoja ovat persoonat, huippusuoritukset ja yllätyksellisyys. Tavoitteena on löytää ennen muuta tapa koskettaa nuoria katsojia. TV-kisat tarvitsevat ympärilleen monipuolisen viestinnän muissa välineissä. Kisajärjestäjien valinnassa on häivytettävä aikaisempaa sulle-mulle-periaatetta ja pyrittävä aitoon, avoimeen, innovatiiviseen ja rehelliseen kilpailuun kisajärjestäjää valittaessa.
Maailma muuttuu, mutta on olemassa tiettyjä teemoja, jotka ovat aina yhtä ajankohtaisia menestyksen perustana myllerryksistä huolimatta. Sellaiset teemat kuin oikeudenmukaisuus, rehellisyys, avoimuus ja vaikkapa suurisieluisuus ovat sellaisia hyveitä, jotka leviävät verkostoissa lisäten luottamusta ja hienosti sanottuna verkostossamme olevaa sosiaalista pääomaa. Sosiaalinen pääoma taas on mielestäni tärkein pääoman laji: sen avulla pystymme mobilisoimaan kaikki muut verkostossa olevat pääoman muut pääoman lajit, kuten taloudellisen pääoman, olosuhdepääoman ja lahjakkuuspääoman. Tällaisella mobilisaatiolla se hahmottelemani yleisurheilun kolmas huippukausi toteutuu ja yleisurheilu on liikuttavinta urheilua läpi elämän.
Vesa Harmaakorpi
Suomen Urheiluliiton puheenjohtajan Vesa Harmaakorven kolumni jatkaa kirjoitusten sarjaa, jossa seurataan yleisurheilun 2017-2020 strategian toteutumista.