Essayah Kalevan kisojen seminaarissa: Urheilulla on voima muuttaa maailmaa

Essayah Kalevan kisojen seminaarissa: Urheilulla on voima muuttaa maailmaa

Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) jäsen Sari Essayah katsoo, että urheilun yhteiskunnallinen hyväksyttävyys ja tulevaisuuden rakentaminen vaativat asennemuutosta. Urheilulla on kuitenkin potentiaalia kestävän kehityksen mukaisten suorituspaikkojen rakentamisessa, kävelyn ex-maailmanmestari lisää.

Essayah puhui Seinäjoella Kalevan Kisojen Suomi 100 -juhlaseminaarissa ”Yleisurheilu Suomen historiassa”. Lähes sadan ihmisen juhlaseminaari järjestettiin torstaina hotelli-ravintola Almassa Seinäjoen keskustassa.

Essayah siteerasi Etelä-Afrikan presidenttiä Nelson Mandelaa vakuuttaen, että urheilulla on voimaa muuttaa maailmaa.

– Urheilijat voivat saada aikaan eettisen muutoksen,  hän vakuutti.

Seinäjoen juhlaseminaari jakautui kahteen osaan. Aamupäivä oli historiapainotteinen. Pääpuhujana oli yleisurheilun 100-vuotisesta taipaleesta uutuuskirjan kirjoittanut yleisurheiluhistorian asiantuntija Seppo Martiskainen, jonka tuorein teos on 230-sivuinen ”Yleisurheilu Suomen historiassa”.

Martiskainen on tutkinut tarkasti muun muassa 1910-lukua ja urheilijoiden osuutta jääkäriliikkeessä. Hän käsittelee kirjassa kymmentä teemaa, joista etenkin SVUL:n ja TUL:n väliset jännitteet saavat tarkan käsittelyn.

– SVUL ei sulkenut TUL:n urheilijoita pois, vaan TUL kielsi urheilijoitaan osallistumasta porvariurheiluun, Martiskainen kertoo itsenäisyyden ajan ensimmäisistä vuosista.

Seinäjoella ilmestyvän Ilkka-sanomalehden pitkäaikaisena päätoimittajana tunnettu Suomen poliittisen historian tuntija professori Kari Hokkanen toimi tilaisuudessa tavallaan Martiskaisen kirjan akateemisena vastaväittäjänä. Hokkanen nosti kirjasta esiin mielenkiintoisia asioita, mutta ei varsinaisesti ryhtynyt kumoamaan Martiskaisen näkemyksiä.

– Minä lähtisin kauempaa kuin Martiskainen, joka aloittaa Suomen urheiluhistorian Japanin sodasta 1905. Olennaista on, että urheiluliike tuli Suomeen lännestä. Minä taas ajattelen, että Napoleon vaikutti Suomen irrottamiseen Venäjästä, ja tuli näin välillisesti käynnistäneeksi myös urheiluliikkeen Suomessa, Hokkanen arvioi.

– Urheilusta tuli sitten keino, jolla suomalaisille tuli mahdollisuus protestoida sortovuosina kärsimäänsä vääryyttä.

Suomeen luotiin valmennusjärjestelmä jo 1920-luvulla

Seminaarin mielenkiintoiseen antiin kuului myös urheiluhistorian asiantuntijoista koottu paneeli, johon kuuluivat Uppsalan yliopistossa historiaa tutkiva Janne Holmén, kahdesti Vuoden urheilukirja -palkittu Ilta-Sanomien urheilutoimittaja Juha Kanerva sekä kaksi väitöskirjaansa valmistelevaa urheiluhistorian asiantuntijaa, Urheilulehden toimituspäällikkönä monille tutuksi tullut Jari Kupila ja Urheilumuseon tutkija Kalle Rantala.

Rantala totesi, että Suomessa luotiin ensimmäisenä valmennusjärjestelmä, jossa huipuille taattiin hierontapalvelut.

Janne Holmén kertoi, että Ruotsi jäi 1920-luvulla yleisurheilussa jälkeen Suomesta, koska Ruotsin vahva voimisteluliike vastusti kilpaurheilua.

– Vuonna 1921 voimisteluliike sai ison voiton – Ruotsin valtion varat ohjattiin kilpaurheilusta voimisteluliikkeelle. Joukkovoimistelua tuettiin voimakkaasti ja voimisteluliike hävisi kamppailun kilpaurheilua vastaan vasta 1940-luvulla, Holmén sanoi.

Paneelin juontajana toiminut Suomen Urheiluliiton toimitusjohtaja Jarmo Mäkelä kertoi yleisurheilun nykytilasta, että palkallisten valmentajien määrä on muutaman vuoden aikana onnistuttu kolminkertaistamaan.

– Pelkona tietenkin on, että samassa ajassa vielä suurempi kato käy vapaaehtoispuolella, Mäkelä muistutti.

Kalevan Kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Olli-Pekka Karjalainen lausui seminaarin päätössanat.

– Paljon vedotaan urheilun välinearvoon, mutta ei itseisarvoon. Itse ajattelen, että urheilu on parasta mitä voi tehdä. Se on vaan niin kivaa. Minusta tämä viesti pitäisi saada paremmin menemään yhteiskunnassa läpi, Karjalainen totesi.


Seppo Martiskainen

Seinäjoen seminaarin pohjana oli Seppo Martiskaisen kirjoittama Yleisurheilu Suomen historiassa -kirja. Martiskainen kävi seminaarissa läpi kirjan teemoja,


essayah_sari.jpg

– Urheilusääntöjen valvontaa on kehitettävä. Hallintokulttuurin on kehityttävä nykyistä läpinäkyvämmäksi. Vaatimus on yleinen ja se koskee lähes kaikkia urheilun kattojärjestöjä, Kansainvälisen olympiakomitean jäsen Sari Essayah sanoi.

,

Urheilusääntöjen valvontaa on kehitettävä

Seinäjoella Kalevan Kisojen Suomi 100 -juhlaseminaarissa ”Yleisurheilu Suomen historiassa” puhunut Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) suomalaisjäsen Sari Essayah totesi, että urheilun valvontaa on kehitettävä.

– Hallintokulttuurin on kehityttävä nykyistä läpinäkyvämmäksi. Vaatimus on yleinen ja se koskee lähes kaikkia urheilun kattojärjestöjä, Essayah sanoi.

Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF on ollut muutoksissa ensimmäisten joukossa. Rakenteilla on IAAF:n eettinen yksikkö.

– Tarkoituksena on luoda riippumaton elin, joka ratkaisisi kysymyksiä myös dopingrangaistuksista, Essayah sanoi.

Essayah kertoi myös olympiakisojen hakuprosessin uudistamisesta KOK:n Agenda2020:n mukaisesti.

– Puolet vuoden 2024 isäntäkandidaateista on pudonnut pois. Viimeksi putosivat Rooma ja Budapest. Hampuri ja Boston olivat vetäytyneet jo aiemmin. Chicagossa veronmaksajat vaikeroivat vielä 85 miljoonaa euroa maksaneiden vuoden  2016 hakuprosessin aiheuttamien laskujen kanssa. Iso osa kuluista syntyi harkitsemattomista maakaupoista.

– Nyt Lausannessa oli  erilainen hakutilaisuus, kun Pariisi ja Los Angeles kehuivat kilpaa kuinka vähän heidän enää pitää rakentaa. Pariisi tarvitsee vain uintikeskuksen ja kisakylän. Molemmat kehuivat kestävän kehityksen mukaista toimintaa ja sitä, miten etenkin pienellä budjetilla liikkuvat kisaturistit tullaan huomioimaan, Essayah sanoi.

Essayahin mukaan  vuoden 2024 kisoja hakevat Pariisi ja Los Angeles tulevat saamaan kisat vuorollaan.

– Tulevaisuudessa mennään kutsuprosessiin. Niiden kaupunkien kanssa, jotka harkitsevat isännyyttä, toteutetaan yhteistyöprosessi, jossa käydään läpi, miten ne teknisesti toteuttaisivat kisat. Tämä vaihe antaa jo osviittaa, miten kaupungit onnistuisivat. Varsinainen hakuprosessi tulee supistumaan vuoden mittaiseksi eli puoleen nykyisestä.

– Ihmisoikeudet, sosiaaliset ja ekologiset seikat samoin korruption ehkäisy otetaan huomioon valintaa tehdessä, Essayah kertoi.

Essayah muisteli omia urheiluvuosiaan, jolloin joidenkin suomalaisten selässä luki ”Suomi – Finland”, ja toisten selässä ”TUL – Finland”.

– Niistä ajoista on menty paljon eteenpäin. Nyt urheilujärjestöjen rakenneuudistus on saatettu siihen pisteeseen, että Suomen olympiakomitealla on vastuu kaikesta Suomessa järjestettävästä liikunnasta ja urheilusta.

,


1dx_4743.jpg

Juha Kanerva, Jari Kupila ja Kalle Rantala paneelikeskustelun vetäjän Jarmo Mäkelän tentattavana.