Ahonen palaa yleisurheiluun Tapioiden valmennuspäällikkönä

Ex-keihäänheittäjä Kirsi Ahonen palaa vanhan rakkautensa yleisurheilun pariin. Ahonen aloitti kuluvan kuun alusta Espoon Tapioiden valmennuspäällikkönä.

- Uskon läsnäoloon, ihmislähtöisyyteen ja yhdessä tekemiseen. Siihen, että joka iikka, joka on mukana, ottaa roolia tekemisestä, Ahonen linjaa ajatuksiaan valmennustyöstä ja sen johtamisesta.

Ahonen, 41, voitti aktiiviurallaan viisi mitalia Kalevan kisoista ja nousi EM-joukkueeseen 2006 ennen kuin jätti kilpailemisen olkapäävamman saattelemana 2008.

Liikunnanohjaajaksi Ahonen kouluttautui jo uransa aikana. Sittemmin valmennuksen ammattitaitoa ovat kartuttaneet muiden muassa vuosien työkokemus Leaf-Areenan kuntosalivastaavana Turussa, Tuton jääkiekon Mestis-joukkueen fysiikkavalmentajan työt, henkilökohtaiset valmennussuhteet ja sekä Kuortaneella käyty ammattivalmentajatutkinto.

Espoon Tapioiden pesti oli Ahoselle mahdollisuus, jota hän oli jo tovin odotellut.

- Olen aina kokenut, että yleisurheilu on minun intohimoni ja se rakkain laji. Tämä on minulle myös haaste ja askel uralla eteenpäin, Ahonen sanoo.

Päivittäistoiminta kaiken a ja o

Tapioissa Ahosen työmaana on valmennustoiminnan kehittäminen, koordinointi ja valmentajien rekrytointi. Ilman urheilukoululaisia ja heidän ohjaajiaan seurassa on liki 300 valmennusryhmäurheilijaa ja nelisenkymmentä valmentajaa.

Päivän työkokemuksella Ahonen ei tee linjanvetoja Tapioiden valmennuksesta. Kysymykseen, mitkä hänen silmissään ovat ne kolme keskeistä tekijää, joilla nuoria urheilijoita viedään kohti kansallista kärkeä, Ahonen vastaa näin.

- Ykkösasia on päivittäistoiminta ja kaikki sen ympärille nivoutuvat asiat. Juuri sen olisin voinut omalla urallanikin tehdä paremmin. Kakkosena tulee urheilullinen elämäntapa. Esimerkiksi ruokavaliolla vaikutetaan paljon palautumiseen ja laadulliseen tekemiseen, Ahonen sanoo.

- Kolmas voisi olla sisäisen motivaation ruokkiminen ja terävöittäminen, eli miten valmentaja ja seura ympäristönä pystyy lisäämään sitä yhteisöllisyydellä ja urheilijasta välittämällä.

Kiekkomaailmasta kokemusta

Yleisurheilusta Ahosella on monipuolinen kokemus. Vaasan Vasaman kasvatti aloitti oman uransa urheilukoulussa. Aktiiviuransa aikana hän ehti voittaa Suomen mestaruuden, olla naisten maajoukkueen kipparina ja urheilijaedustajana liittovaltuustossa. Keihäs lensi parhaimmillaan 60,98.

- Seura on minulle tuttu toimintaympäristö, Ahonen vakuuttaa.

Haasteista Ahonen nauttii. Yksi sellainen oli Tuton Mestis-joukkueen fysiikkavalmentajaksi ryhtyminen. Hyppy Ahoselle täysin uuteen lajikulttuuriin onnistui ja tuotti roimasti kokemusta.

 - Kun Tuton päävalmentaja Miika Elomo pyysi minua mukaan, piti miettiä, että onko minulla oikeasti annettavaa jääkiekolle ja miten naisena pystyn siellä toimimaan, Ahonen muistelee.

Ahosen mutkaton tapa toimia ja iloinen asenne purivat hyvin perinteisesti miehisessä joukkuelajissa.

- Miika halusi, että tuon sinne omaa ajatusmaailmaa siitä, kuinka urheillaan huipulla. Mestiksessä moni haaveilee liigasta, mutta pelien ja harjoitusten ohella monella pelaajalla on koulu ja joillakin työ. Kokonaisrasituksen kontrolli oli sitä mitä minulta haluttiin, Ahonen sanoo.

Liikkuvuus kuntoon, avoin ilmapiiri

Ahosen työ Tutossa on tuottanut tulosta.

- Olen saanut jääkiekkoilijat ottamaan enemmän omistajuutta omasta tekemisestä. Tyytyväinen olen siihenkin, että on saatu luotua avoin ilmapiiri, eli jos takareisi on kipeä, urheilija uskaltaa sanoa sen ja miettiä, että kannattaako ottaa niitä kahta viimeistä vetoa.

- Fyysisellä puolella lähdettiin rakentamaan liikkuvuutta. Siitä on tullut hyvää palautetta fysioterapeuteilta ja hierojilta. Joukkue on säilynyt ehjänä.

ahonen_kirsi_ja_keihas_otahalli_netti.jpg
Kirsi Ahonen otti pitkästä aikaa keihään käteensä käydessään katsastamassa Otahallin heittopaikkaa. - Heittopuoltakin pitää tietysti katsoa, mutta kaikki yleisurheilulajit ovat nyt työmaana, Ahonen sanoo.
heldin_keihas_netti.jpg
Otahallin sisäheittopaikan välinevarastosta löytyy harvinaisempaakin kalustoa: Amerikkalaisen ME-heittäjä Bud Heldin ja hänen isoveljensä Dickin innovaatiot veivät aikanaan keihäänheiton välinekehittelyä roimasti eteenpäin.