1/20 tarinaa Seuracupista: Voittokuvia Kankaanpään kentällä

Yleisurheilun Seuracup aloittaa kolmannen vuosikymmenensä virkeänä ja vetovoimaisena. Miten se on mahdollista? Mikä on tehnyt seuracupista vetreän kaksikymppisen, joka houkutteli viime vuonna mukaan hulppeat 200 seuraa?

- Se riippuu siitä kenen silmin sitä katsoo. Nuorille Seuracup on tilaisuus yleisurheilla joukkueena. Moni muistaa kilpailleensa seuracupissa joukkueen eteen oman lempilajin lisäksi lajissa, josta hänellä ei ole kokemusta lainkaan, tai ainakin hyvin vähän, sanoo Suomen Urheiluliiton (SUL) seurapalvelujohtaja Harri Aalto.

- Toisaalta joukkueen kokoaminen varsinkin pienessä seurassa on työlästä. Siinä saa kääntää kaikki kivet ja kannot, että löytää eri lajeihin urheilijoita. Se on kuitenkin kaikkein parhainta kykyjen etsintää. Jos sitä ei yleisurheiluseuroissa tehdä, muut lajit kyllä tekevät sen.

Aalto tietää mistä puhuu. Hän on ollut Nakkilan Vireen riveissä kokoamassa joukkueita ja nähnyt sitten SUL:n seurapalveluiden johtajana millaisia lahjakkuuksia Seuracup on poikinut. Aalto nähnyt myös kuinka monelle juuri Seuracup ollut se kilpailu, joka on pitänyt nuoren lajissa mukana läpi teini-iän kriittiset hetket, jolloin urheiluharrastus helposti hiipuu.

- Ylivoimaisesti kovin juttu omissa seuracupmuistoissa on Satakunnan piirikisa 2000-luvun alussa. Nakkilan Vire voitti sillon piirin mittelön ensimmäistä kertaa. Muistan vieläkin, kun otimme kuvia voittojoukkueesta kisan jälkeen iltahämärässä Kankaanpään kentällä. Huikea muisto. Yksi minun yleisurheilu-uran kohokohtia, Aalto herkistyy.

Ruotsi-ottelun huumaa finaalissa

Seuracupissa 11-17-vuotiaat nuoret kilpailevat ikäluokittain lähes kaikissa yleisurheilulajeissa. Seurojen paremmuus syntyy yksilösuoritusten perusteella lasketuista pisteistä. Cup alkaa piirikilpailuista ja huipentuu valtakunnallisiin finaaleihin.

- Nakkilan Vireen pääsy finaaliin on toinen oma huippumuisto. Mentiin silloin Tuusulaan kisaamaan kahdella bussilla, toisessa oli joukkue ja toisessa kannustajat. Kilpailun jälkeen päivä päättyi seuracuplaisten joukkomarssiin Helsingin olympiastadionille keskelle Ruotsi-ottelun huumaa, Aalto kertoo.

- Moni noista mukana olleista lapsista on noussut sittemmin menestyväksi kansallisen tason urheilijaksi, kuten pikajuoksijat Jenni Jokinen ja Kristian Salo, aitajuoksija Minna Viljanen, ottelija Katariina Valla, painonnostaja Anni Vuohijoki ja hiihtäjä Milja Tuomi.

Miltä 20-vuotias Seuracup nyt näyttää? Onko se valmis elämään vielä yhden vuosikymmenen?

- Seuracup elää ja voi vakaasti niin kauan kuin se tuo yleisurheiluun oman mausteensa, eli joukkueyleisurheilun huuman. Myös kova työ joukkueiden kasaamiseksi seuroissa tuottaa aina palkinnon. Sitä kautta löytyy takuuvarmasti uusia kykyjä. Tämän voi todentaa kysymällä yleisurheilumaajoukkueen urheilijoilta cup-muistoja. Niitä riittää.

Seuracupin ilme on vaihtunut. Lisätietoa ja uudet logot ladattavissa: tästä linkistä

 

 

 

1d4_9298.jpg
Seuracupin finaalien järjestäjät on valittu ensi vuodeksi. Kaikki finaaliin yltäneet joukkueet ovat mukana kunniakierroksella Ratinan kentällä Tampereella syyskesän Ruotsi-ottelussa.
1d4_8841.jpg