Arvokilpailujen valintaperusteet 2017-2020

Yleistä

Suomen Urheiluliiton arvokilpailuiden valintaperusteet pohjautuvat pääasiassa Kansainvälisen yleisurheiluliiton (IAAF), Euroopan yleisurheiluliiton (EA) ja Maailman parayleisurheilun (Para Athletics) sääntöihin sekä kilpailujärjestäjien osallistumiskriteereihin. Pohjoismaisten kilpailujen osalta liittojen välillä sovitut osallistumissäädökset on kirjattu Nordic Handbookin.

Suomalaisen yleisurheilun tavoitteena on tuottaa menestyviä urheilijoita aikuisten arvokilpailuihin.

Suomen Urheiluliitto tarjoaa kaikissa ikäluokissa ja lajiryhmissä kattavan ja haasteellisen kilpailuympäristön. 16-vuotiaille ja vanhemmille urheilijoille tarjotaan urheilullisen tason niin salliessa vuosittain vähintään kaksi mahdollisuutta arvokilpailu- tai maaotteluedustukseen. 

SUL:n kansainvälisen arvokilpailujärjestelmän keskeisenä periaatteena on nousujohteisuus. Kattavalla arvokilpailutarjonnalla tuetaan osaltaan yleisurheilijan urapolkua. Urheilijan uran eri vaiheissa on tarjolla nousevan vaatimustason kilpailumahdollisuuksia. Nuori urheilija voi kilpailla oman ikäluokkansa sekä tulostason salliessa yleisen sarjan kilpailuissa. 15-vuotiaaksi asti yleisurheilijalle on tarjolla kansallisia kilpailuja, 16- ja 17-vuotiaat kilpailevat pohjoismaisella ja eurooppalaisella tasolla ja 19-vuotiaiden sarjasta lähtien urheilijalla on tason riittäessä mahdollisuus maailmanlaajuiseen kilpailuun.

Kaikista arvokilpailuja koskevista valinnoista vastaa Suomen Urheiluliiton valmennusjohtaja. Näiden perusteiden pohjalta laaditaan vuosittain Suomen Urheiluliiton kansainvälisten arvokilpailujen valintajärjestelmä.

Arvokilpailujen valintajärjestelmän kilpailut jaetaan viiteen eri luokkaan:

  1. Yleisen sarjan arvokilpailut ja Universiadit
  2. Yleisen sarjan maaottelut ja joukkuekilpailut
  3. Nuorten sarjojen arvokilpailut
  4. Nuorten sarjojen maaottelut ja Pohjoismaiset mestaruuskilpailut
  5. Lajiryhmäkohtaiset arvokilpailut ja maaottelut

Suomen Urheiluliitto vastaa valitsemansa joukkueen matka ja majoituskustannuksista, ellei jäljempänä näissä valintaperusteissa, vuosittaisessa valintajärjestelmässä tai muutoin annetussa ohjeistuksessa ole erikseen muuta mainittu. Kotimaan matkakorvaukset ja päivärahat määritellään vuosittain erikseen Suomen Urheiluliiton matkustussäännössä.

  1. Yleisen sarjan arvokilpailut ja Universiadit

Olympialaiset (2020), maailmanmestaruuskilpailut (2017, 2019), Euroopan mestaruuskilpailut (2018, 2020), maailmanhallimestaruushallit (2018, 2020), Euroopan hallimestaruuskilpailut (2017, 2019), Universiadit (2017, 2019)

Yleisen sarjan arvokilpailuihin valitaan kaikki ne urheilijat, jotka kansainvälisten liittojen asettamien osallistumiskriteerien (tulosrajat, ranking ja tietyissä kilpailuissa sijoituksella saavutettu osallistumisoikeus) perusteella ovat valintakelpoisia. Euroopan hallimestaruuskilpailujen osalta Suomen Urheiluliitto voi järjestäjien osallistumiskriteerien niin salliessa asettaa hankintansa mukaan omat tulosrajansa. Mikäli rajat poikkeavat kansainvälisen liiton asettamista tulosrajoista, ilmoitetaan peruste muutoksille erikseen valintajärjestelmässä.

Maantielajeihin Suomen Urheiluliitto voi asettaa omat tulosrajansa. Maantielajien omilla tulosrajoilla pyritään kaikkien yleisurheilulajien tasapuoliseen kohteluun, koska niissä järjestäjien asettamat tulosrajat ovat tilastoihin perustuen yleensä heikompia kuin stadionlajeissa.

Viestijoukkueiden valintakriteerit julkaistaan valintajärjestelmässä erikseen jokaisen arvokilpailun osalta.

Valinnat voidaan tehdä joustavan valinnan periaatteella. Toisin sanoen urheilija voidaan valita joukkueeseen heti, kun hän täyttää valintakriteerit. Joustavasta valinnasta ilmoitetaan erikseen valintajärjestelmässä. Kaikkien urheilijoiden on tarvittaessa osoitettava terveydentilansa ja tuloskuntonsa ennen matkustamista kilpailupaikalle.

Olympialaisten valinnoista vastaa Olympiakomitea, joka laatii valintakriteerit yhteistyössä Suomen Urheiluliiton kanssa. 

Universiadeissa on järjestäjän määrittelemät ikärajat. Lisäksi osallistumisoikeuteen liittyy kriteeri voimassaolevasta opiskelijastatuksesta. Universiadien valinnoista vastaa Olympiakomitea. Suomen Urheiluliitto esittää Olympiakomitealle 12-15 urheilijan joukkuetta, jonka ensisijaisena valintakriteerinä on edellisten EM-kilpailujen tulosrajat. Mikäli tavoiteltu urheilijamäärä ei täyty, niin joukkuetta voidaan täydentää tulos- ja kehitystaulukon tulosrajoja seuraavina valintaportaina käyttäen. Kilpailu on omavastuullinen siten, että urheilijakohtaisista kustannuksista vastaavat yhdessä olympiakomitea, SUL ja urheilija. Kilpailukohtainen omavastuuosuus ilmoitetaan valintajärjestelmässä.

  1. Yleisen sarjan maaottelut ja joukkuekilpailut

Euroopan joukkuemestaruuskilpailut (2017, 2019), Ruotsi-ottelu (vuosittain), Pohjoismainen hallimaaottelu (vuosittain)

Joukkueet valitaan erillisen katsastuskilpailujärjestelmän ja valintajärjestelmässä ilmoitettujen muiden näyttöjen sekä mahdollisten karsintakilpailujen perusteella. Muita näyttöjä voivat olla tulos, arvokilpailut, keskinäiset kilpailut kauden aikana tai keskinäiset kilpailut tietyllä ajanjaksolla tai muut painavat perusteet.

Katsastuskilpailu on tarkkailukilpailu, jossa voi antaa näyttöjä tuloskunnostaan. Karsintakilpailu on menettely, jossa urheilija etukäteen määritellysti sijoittuessaan tulee valituksi. Ennen viimeistä katsastus- tai karsintakilpailua määritellään, kuinka monta urheilijaa voidaan valita kyseisestä kilpailusta joukkueeseen. Käytännössä valinta pohjautuu useimmissa tapauksissa valintajärjestelmässä kirjatulla tavalla kokonaisarvioon, jossa otetaan huomioon kaikki urheilijoiden suorituksista kerätty informaatio 1-2 kilpailukauden ajalta lajin luonne huomioiden.

Maajoukkueen tavoitteena on aina mahdollisimman hyvä joukkuemenestys. Tämän vuoksi valinnoissa painotetaan jokaisen lajin ja lajiryhmän osalta maksimaalista hyötyä joukkueelle.

Kalevan kisojen mestarit valitaan automaattisesti Ruotsi-ottelun joukkueeseen. Joukkueen tuloksen maksimoimiseksi he eivät aina kilpaile samassa lajissa kuin ovat mestaruutensa saavuttaneet.

Joukkueisiin voidaan valita myös juniori-ikäisiä urheilijoita, ei kuitenkaan urheilijoita, jotka kilpailun vuonna kilpailevat 15-vuotiaiden tai nuorempien sarjoissa.

  1. Nuorten sarjojen arvokilpailut

22-vuotiaiden Euroopan mestaruuskilpailut (2017, 2019), 19-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailut (2018, 2020), 19-vuotiaiden Euroopan mestaruuskilpailut (2017, 2019), 17-vuotiaiden Euroopan mestaruuskilpailut (2018, 2020), Euroopan nuorten olympiafestivaali (EYOF) (2017, 2019)

Nuorten arvokilpailuihin valitaan pääasiassa vain oman ikäluokan urheilijoita, jotka ovat saavuttaneet Suomen Urheiluliiton asettamat tulosrajat ilmoitettuna tuloksentekoaikana. Suomen Urheiluliiton tulosrajoina toimivat kehitystaulukon rajatulokset 21-, 19, ja 17-vuotiaiden sarjoista. Niissä lajeissa, joissa kansainvälisen liiton asettama tulosraja on kovempi kuin kehitystaulukon tulos, käytetään valintakriteerinä IAAF:n/EA:n asettamaa tulosrajaa. Tulosrajan lisäksi valintakriteerinä käytetään valintahetken riisuttua vuositilastoa, jonka 20 parhaan joukkoon sijoittuneet urheilijat valitaan joukkueeseen, vaikka eivät olisi saavuttaneetkaan SUL:n asettamaa tulosrajaa. Tilastoperusteella valitseminen edellyttää aina kilpailun järjestäjän asettaman tulosrajan saavuttamista.

Riisutulla tilastolla tarkoitetaan tilastoa, jossa huomioidaan lajikohtaisesti yhden maan osalta vain se määrä urheilijoita, mikä yhdestä maasta voi osallistua kilpailuun. Tilastoa käytetään valinnassa ehkäisemään nuorten sarjoissa tapahtuvan vuosittaisen tason vaihtelun aiheuttamia mahdollisia epäoikeudenmukaisuuksia

Viestijuoksujen osalta Suomen Urheiluliitto asettaa valintajärjestelmään erilliset tulosrajat, jotka perustuvat edellisten arvokilpailujen tulostasoon ja edellisten vuosien tilastoihin. SUL asettaa sekä joukkuekohtaisen että juoksijoiden henkilökohtaisiin keskiarvoaikoihin perustuvat rajat. Viestijoukkueiden osalta tilastokriteeriä ei käytetä.

Niitä tilanteita varten, joissa valintakelpoisia urheilijoita on enemmän kuin (kilpailevaan) joukkueeseen voidaan valita, nimetään valintajärjestelmään katsastus- tai karsintakilpailut/-järjestelmä.

Vuosina 2017 ja 2019 ne 17 vuotta kyseisenä vuonna täyttävät urheilijat, joiden tulostaso täyttää valintakriteerit, voivat osallistua 19-vuotiaiden EM-kilpailuihin. Syynä on ko. vuosina järjestettävän EYOF:n 16 vuoden yläikäraja.

Jokaisella urheilijalla on 19- ja 17-vuotiaiden arvokilpailuissa kilpailukohtainen omavastuuosuus, josta vapautuu, mikäli sijoittuu ko. arvokilpailuissa kahdeksan parhaan joukkoon. Viestijoukkueen jäsenten osalta omavastuuosuudesta vapautumiseksi vaaditaan joukkueen sijoittumista kuuden parhaan joukkoon. Omavastuuosuudesta ja sen suuruudesta määrätään erikseen valintajärjestelmässä tai muulla tiedotuksella/päätöksellä.

Tulosrajat määrittävä kehitystaulukko perustuu lajien kansainvälisen tason seurantaan. Kehitystaulukkoa tarkistetaan vuosittain ja siihen voidaan tarvittaessa tehdä päivityksiä.

EYOF:n joukkueen valitsee Olympiakomitea. Suomen Urheiluliitto tekee Olympiakomitealle esityksen yleisurheilujoukkueesta. Joukkueeseen esitetään urheilijoita, jotka täyttävät valintajärjestelmässä esitetyt kriteerit. Joukkueeseen ei esitetä kilpailun vuonna 15-vuotiaiden sarjassa kilpailevia urheilijoita. EYOF:iin valitulla urheilijalla on omavastuuosuus, josta vapautuu sijoittumalla ko. kilpailussa kolmen parhaan joukkoon. Omavastuusta vapautumisesta edellyttämä sijoitus on muita nuorten arvokilpailuja vaativampi kilpailun lajikohtaisen osallistumisrajoituksen, 1 urheilija/maa, vuoksi.

  1. Nuorten sarjojen maaottelut ja Pohjoismaiset mestaruuskilpailut

22-vuotiaiden Pohjoismaiden ja Baltian maiden mestaruuskilpailut (2018, 2020), 19-vuotiaiden Pohjoismaiset mestaruuskilpailut ja -maaottelu (vuosittain), 17-vuotiaiden Ruotsiottelu (vuosittain)

Nuorten maaottelutapahtumiin valitaan paras mahdollinen joukkue, kuitenkin niin, että kenenkään yksittäisen urheilijan kuormitus ei nouse liian korkeaksi. Silloin kun maaottelun ajankohdan vuoksi on tarkoituksenmukaista, toimivat ikäluokan SM-kilpailut pääasiallisena valintakilpailuna. Muissa tapauksissa valintajärjestelmään nimetään katsastuskilpailut ja mahdolliset muut valintakriteerit. Joukkueisiin valitaan pääsääntöisesti 2 urheilijaa / laji sekä viestijoukkueet.

  1. Lajiryhmäkohtaiset arvokilpailut ja maaottelut

Maastojuoksun maailmanmestaruuskilpailut (2017, 2019), maastojuoksun Euroopan mestaruuskilpailut (vuosittain), maastojuoksun Pohjoismaiden mestaruuskilpailut (vuosittain).

Maastojuoksun MM-kilpailuihin valitaan urheilijoita, joilla on edellytys sijoittua 30 parhaan joukkoon yleisessä sarjassa tai 20 parhaan joukkoon nuorten sarjassa. Joukkue valitaan, mikäli sillä on edellytys sijoittua 16 parhaan joukkoon yleisessä sarjassa tai 12 parhaan joukkoon nuorten sarjassa.

Maastojuoksun EM-kilpailuihin valitaan urheilijoita, joilla on edellytys sijoittua 20 parhaan joukkoon sarjassaan. Yleisen sarjan joukkue valitaan, mikäli sillä on edellytys sijoittua 10 parhaan joukkoon. Kestävyysjuoksuvalmennuksen johtoryhmä voi esittää nuorten sarjan joukkueen valitsemista sillä edellytyksellä, että joukkueen juoksijat ovat osoittaneet tavoitteellista sitoutumista syksyn maastojuoksukauteen ja joukkueella on edellytys sijoittua 12 parhaan joukkoon. Tärkein katsastuspaikka maastojuoksun EM-kilpailuihin on maastojuoksun PM-kilpailu.

Maastojuoksujen PM-kilpailuihin valitaan yleisiin sarjoihin 5 urheilijaa ja nuorten sarjoihin 4 urheilijaa katsastuskilpailun ja muiden kilpailuvuoden näyttöjen perusteella. Lisäksi voidaan valita sarjakohtaisesti lisäurheilijoita, joiden osalta kilpailu on omakustanteinen. Katsastuskilpailuna on Pajulahdessa järjestettävän maastojuoksukarnevaalin pääkilpailu.

EM-maastoissa jokaisella 22-vuotiaiden ja 19-vuotiaiden sarjaan osallistuvalla urheilijalla on kilpailukohtainen omavastuuosuus, josta vapautuu, mikäli sijoittuu ko. arvokilpailuissa 12 parhaan joukkoon (joukkue kuuden parhaan joukkoon). Omavastuuosuudesta ja sen suuruudesta määrätään erikseen valintajärjestelmässä tai muulla tiedotuksella/päätöksellä.

Puolimaratonin maailmanmestaruuskilpailut (2018, 2020), Euroopan 10000 m:n cup (vuosittain), Pohjoismainen 10000 m (vuosittain)

Puolimaratonin MM-kilpailuille asetetaan erilliset tulosrajat, jotka toimivat valintakriteerinä. Euroopan 10000 m:n cupiin valitaan urheilijoita kansainvälisen liiton asettamien tulosrajojen puitteissa. Pohjoismainen 10000 m toimii näyttökilpailuna mm. EM- ja MM-kilpailuille (myös nuorten sarjoissa) ja siihen valittavasta joukkueesta tekee esityksen kestävyysjuoksun Nuorten Olympiavalmentaja.

Pohjoismainen 10000 m on urheilijoille omakustanteinen kilpailu.

Moniottelujen Euroopan joukkuemestaruuskilpailut (2017, 2019), moniottelumaaottelu Suomi-Ruotsi-Viro (vuosittain), moniottelujen nuorten Pohjoismaiden mestaruuskilpailut (vuosittain)

Moniottelujen arvokilpailuihin valitaan joukkueet katsastuskilpailujen, valintajärjestelmässä nimettyjen aikaisempien näyttöjen sekä valmennusjohtajan arvion perusteella. Euroopan joukkuemestaruuskilpailuissa joukkueen koko on 4 naista ja 4 miestä, moniottelumaaottelussa 5 naista ja 5 miestä ja nuorten PM-kilpailuissa pääsääntöisesti 2 urheilijaa / sarja (M/N 17, 19, 22). Lisäksi joukkueeseen voidaan valita järjestäjien niin salliessa lisäurheilijoita, joiden osalta kilpailumatka on omakustanteinen.

Kilpakävelyn maailmanjoukkuemestaruuskilpailut (2018, 2020), kilpakävelyn Euroopan cup (2017, 2019), kilpakävelyn Pohjoismaiden mestaruuskilpailut ja maaottelu (vuosittain)

Joukkueiden MM-kilpailuun ja Euroopan cupiin valitaan urheilijoita tai joukkueita, jotka saavuttavat SUL:n valintajärjestelmässä asettamat tulosrajat. MM-kilpailujen osalta urheilijan alaikäraja on 18 vuotta. Pohjoismaiseen maaotteluun nuorten sarjoihin valinnat tehdään oman ikäluokan SM-kilpailun perusteella, mikäli se maaottelun ajankohdan kannalta on tarkoituksenmukaista.

Joukkueiden MM-kilpailussa ja Euroopan cupissa jokaisella 19- ja 17-vuotiaalla urheilijalla on kilpailukohtainen omavastuuosuus, josta vapautuu, mikäli sijoittuu ko. arvokilpailuissa 12 parhaan joukkoon (joukkue kuuden parhaan joukkoon). Omavastuuosuudesta ja sen suuruudesta määrätään erikseen valintajärjestelmässä tai muulla tiedotuksella/päätöksellä.

Pohjoismaisten mestaruuskilpailujen ja maaottelun joukkueeseen valitaan 2 urheilijaa/sarja.

Euroopan heittojen talvicup (vuosittain)

Kilpailuun valitaan urheilijoita, jotka ovat saavuttaneet kehitystaulukon tulosrajan ko. ikäluokassa kilpailuvuoden tai sitä edeltävän vuoden aikana. Joukkueeseen voidaan valita enintään 2 urheilijaa/laji/sarja. Mahdolliset katsastus- ja karsintamenettelyt määritellään valintajärjestelmässä.

Kilpailu on urheilijoille omakustanteinen.

Paralympialaiset (2020), parayleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut (2017), parayleisurheilun Euroopan mestaruuskilpailut (2018, 2020), Parayleisurheilun nuorten maailmanmestaruuskilpailut (2017, 2019)

Paralympialaisten joukkueen valinnasta vastaa Suomen Paralympiakomitea. Paralympiakomitea määrittelee valintakriteerit yhteistyössä Suomen Urheiluliiton kanssa. Valmennusjohtaja tekee joukkueesta Suomen Urheiluliiton esityksen Paralympiakomitealle.

Yleisen sarjan MM- ja EM-kilpailuihin valitaan kaikki ne urheilijat, jotka ovat saavuttaneet Suomen Urheiluliiton arvokilpailujen valintajärjestelmässä määritellyt tulosrajat. Tulosrajat pohjautuvat edellisten arvokilpailujen tuloksiin ja tulorajan saavuttaessaan urheilijalla on realistinen mahdollisuus sijoittua kahdeksan parhaan joukkoon MM-kilpailussa tai 6 parhaan joukkoon EM-kilpailuissa. Niissä lajeissa, jotka eivät kuulu/ole kuuluneet Paralympialaisten ohjelmaan tai joissa urheilijoiden vähyyden tai lajin heikon tason vuoksi tulosrajaa ei voida edellä mainitulla tavalla määrittää, Suomen Urheiluliitto asettaa tulosrajan siten, että rajan saavuttaneella urheilijalla on edellisten arvokilpailujen tulostason perusteella realistinen mahdollisuus sijoittua MM-kilpailuissa 6 parhaan ja EM-kilpailuissa 4 parhaan joukkoon.

Nuorten MM-kilpailuihin voidaan valita lajiryhmän valmennusjohdon harkinnan perusteella urheilijoita, joilla on mahdollisuus sijoittua lajissaan kolmen parhaan joukkoon.

Jokaisella urheilijalla on MM- ja EM-kilpailuissa kilpailukohtainen omavastuuosuus, josta vapautuu, mikäli sijoittuu ko. arvokilpailussa kolmen parhaan joukkoon. Omavastuuosuudesta ja sen suuruudesta määrätään erikseen valintajärjestelmässä tai muulla tiedotuksella/päätöksellä.

Nuorten arvokilpailut ovat urheilijoiden kohdalta omakustanteisia.

 

Urheilijan oikeusturva ja valitusoikeus

Suomen Urheiluliitto laatii ohjeiston urheilijan oikeusturvasta ja valitusoikeudesta arvokilpailujen joukkuevalintoja ja valintajärjestelmää koskien. Ohje liitetään tähän dokumenttiin välittömästi, kun ohje on valmistunut.

 

Suomen Urheiluliitto pidättää oikeuden muutoksiin tässä dokumentissa esitettyihin perusteisiin. Mahdolliset muutokset tehdään vuosittain lokakuussa ja niistä tiedotetaan www.yleisurheilu.fi -sivustolla.

Päivitetty 20.2.2017 / LK