Valmennusryhmien valintaperusteet 2017-2020

Suomen Urheiluliitolla on viisi valmennusryhmätasoa. SUL valitsee valmennusryhmiinsä urheilijoita tulosrajojen, arvokilpailunäyttöjen ja muiden näyttöjen perusteella. Kahden ylimmän ryhmän (Team Finland (TF) ja EM-ryhmä (EM)) tavoitteena on menestyä vuosittain arvokilpailuissa. Nuorten EM-ryhmän (NEM) menestymistavoite on 2-4 vuoden päästä käytävissä arvokilpailuissa. Nuorten maajoukkueen tavoitteena on saavuttaa arvokilpailumenestystä ensi vuosikymmenellä. Keskusurheilijoiden tavoitteena on arvokilpailukalenterin mukaisiin maajoukkueisiin pääseminen.

Valmennusryhmien toiminnan tavoitteena on tukea urheilijoita, joiden tuloskehitys on myönteinen. Urheilijalle tarjottavan tuen kohteet ja määrä määräytyvät ryhmiin nimeämisen jälkeen pidettävien haastattelujen perusteella. Urheilijoiden tulee sitoutua kansainvälisen tason harjoitteluun ja urheilulliseen elämäntapaan. Valmennusjohtajalla on oikeus vähentää urheilijan tukea tai jopa poistaa tuki kokonaan, mikäli urheilijan sitoutuminen huippu-urheiluun ei ole riittävällä tasolla. Valmennusjohtaja (Team Finlandin osalta) ja kaupunkivalmennuspäälliköt (muiden ryhmien osalta) voivat oman harkintansa mukaan täydentää valmennusryhmiä taulukoiden kriteerien ulkopuolelta ja myös kesken harjoitus-/kilpailukauden.

Team Finlandin, EM-ryhmän sekä nuorten EM-ryhmän valinnat tapahtuvat ensisijaisesti erikseen laaditun tulostaulukon perusteella. Tulostaulukko perustuu edellisen olympiadin kolmen viimeisen vuoden Euroopan tilastojen keskiarvoihin. Taulukkoa voidaan päivittää vuosittain, mikäli jonkin lajin tasossa havaitaan merkittäviä muutoksia. NMJ- ja keskusurheilijoiden ryhmän valinnassa käytetään kehitystaulukkoa. Arvokilpailujen tulosrajan saavuttaminen ei ole missään ryhmässä valintaperuste, sillä arvokilpailuissa eri lajien tavoitellut osallistujamäärät ovat eri suuruisia, minkä vuoksi lajien välinen vertailu arvokilpailujen tulosrajoja vertailemalla ei ole mahdollista.

Valmennusryhmät ja valintakriteerit:

Team Finland
Team Finlandiin valitaan kaikki urheilijat, jotka ovat saavuttaneet tulostaulukon mukaisen tuloksen valintavuoden aikana. Team Finlandin tuloskriteeri vastaa riisutussa EM-tilastossa (max. 3 urheilijaa/maa) kymmenennen sijan tasoa.
Lisäksi Team Finlandiin valitaan ne urheilijat, jotka ovat sijoittuneet edellisenä vuonna:
- 12 parhaan joukkoon Olympialaisissa tai ulkoratojen MM-kisoissa,
- 8 parhaan joukkoon MM-hallikisoissa
- 16 parhaan joukkoon maastojuoksun MM-kilpailuissa

Parayleisurheilun lajiryhmän osalta Team Finlandiin valitaan kaikki ne urheiljat, jotka sijoittuvat valintavuoden aikana kahdeksan parhaan joukkoon Paralympialaisissa tai MM-kilpailujen niissä lajeissa, jotka ovat viimeisimmät vahvistetut paralympialaisten lajit. Niinä vuosina, jolloin ei järjestetä paralympialaisia tai MM-kilpailuja, ryhmään voidaan valita urheilija, joka sijoittuu valintavuoden aikana maailmantilastossa kahdeksan parhaan joukkoon paralympialaisten lajivalikoimaan kuuluvassa lajissa.

Urheilija valitaan Team Finlandiin kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Urheilija on seurannan ja tuen kohteena myös mahdollisen ryhmästä putoamisen jälkeisenä vuotena. Tukemisen muodot määritetään vuosittain erikseen.

EM-ryhmä
EM-ryhmään valitaan kaikki urheilijat, jotka ovat saavuttaneet tulostaulukon mukaisen tuloksen valintavuoden aikana. EM-ryhmän tuloskriteereiksi on IAAF:n kaikkien lajien pistetaulukkoa hyödyntäen laskettu tulosrajat siten, että ne ovat suhteellisesti yhtä kaukana TF:n tulosrajoista eli Euroopan riisutun tilaston 10. sijasta.

Lisäksi EM-ryhmään valitaan ne urheilijat, jotka ovat sijoittuneet edellisenä vuonna:
- 12 parhaan joukkoon ulkoratojen EM-kilpailuissa
- 8 parhaan joukkoon EM-hallikisoissa
- 16 parhaan joukkoon maastojuoksun EM-kilpailuissa

Parayleisurheilun lajiryhmän osalta EM-ryhmään valitaan kaikki urheilijat, jotka ovat sijoittuneet 8 parhaan joukkoon EM-kisoissa niissä lajeissa, jotka ovat viimeisimmät vahvistetut paralympialaisten lajit. Niinä vuosina, jolloin ei järjestetä EM-kilpailuja, ryhmään voidaan valita urheilija, joka sijoittuu valintavuoden aikana Euroopan tilastossa kahdeksan parhaan joukkoon paralympialaisten lajivalikoimaan kuuluvassa lajissa.

Urheilija valitaan EM-ryhmään kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Urheilija on seurannan ja tuen kohteena myös mahdollisen ryhmästä putoamisen jälkeisenä vuotena. Tukemisen muodot määritetään vuosittain erikseen.

Viestijoukkueet:
Viestijoukkueiden valinta EM-ryhmään perustuu edellisen olympiadin Euroopan tilastojen 10. tuloksen keskiarvoihin. Joukkueilta odotetaan menestystä (vähintään pistesija) aikuisten arvokilpailuissa. Viestijoukkue voidaan valita myös joukkueen henkilökohtaisten tulosten keskiarvon perusteella, jolloin joukkueen odotusarvona on juosta vastaava viestitulos seuraavalla kaudella. Valinnan perusteena on myös tuloksen tehneen joukkueen / yksilöiden sitoutuminen joukkueen ympärille rakennettuun toimintaan. Joukkueen henkilökohtaisten tulosten keskiarvot lasketaan tuettuun viestijoukkuetoimintaan sitoutuvien urheilijoiden tuloksista. Viestijoukkueiden tukitoiminta rakennetaan aina tapauskohtaisesti.

Nuorten EM-ryhmä
Nuorten EM-ryhmään valitaan kaikki urheilijat, jotka ovat tehneet tulostaulukon mukaisen tuloksen valintavuoden aikana. Pääsykriteeri vastaa noin 10. tulosta riisutussa 22-vuotiaiden ja 19-vuotiaiden EM-tilastossa. 21- ja 20-vuotiaiden tuloskriteerit on asetettu 22- ja 19-vuotiaiden tuloksien väliin siten, että tulosten taso vastaa ko. ikävuosina vaadittavaa kansainvälistä tuloskehitystä.

Parayleisurheilun lajiryhmän osalta Nuorten EM-ryhmään valitaan kaikki ne urheilijat, jotka sijoittuvat kolmen parhaan joukkoon nuorten MM-kilpailuissa niissä lajeissa, jotka ovat viimeisimmät vahvistetut Paralympialaisten lajit.

Nuorten EM-ryhmään valitaan urheilijoita vuosittain pääsääntöisesti kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

Nuorten maajoukkue
Nuorten maajoukkueryhmään valitaan pääsääntöisesti 17-19-vuotiaita (heittolajeissa 18-20-vuotiaita) urheilijoita. Urheilijoiden valinnassa käytetään tähän tarkoitukseen luotua tulosperusteista kehitystaulukkoa. Ryhmään valitaan pääsääntöisesti vain tuloksen tehneet urheilijat, mutta tämän lisäksi valinnassa voidaan huomioida lajikohtaisen harkinnan mukaan myös urheilijoiden yksilöllistä kehitystä ja kehityspotentiaalia. Kehitystä mahdollisesti häirinneet tekijät pyritään ottamaan huomioon ja ensimmäisen vuoden NMJ-urheilijoiden osalta ryhmästä tiputtamisen kynnys on korkeammalla kuin useamman vuoden mukana olleilla. Vuosittain määriteltävä NMJ:n kokonaisbudjetti asettaa katon ryhmään kutsuttavien urheilijoiden määrälle.

Urheilija ja henkilökohtainen valmentaja saavat kutsun NMJ-leiritykseen, joka sisältää harjoituskauden aikana järjestettäviä 2-3 vuorokauden harjoitusleirejä. Leirien määrä on kahdesta neljään, lajista riippuen. Leiritykseen osallistuvalle urheilijalle määräytyy omavastuuosuus iän ja tason mukaisesti. Näistä omavastuuperiaatteista urheilijoita informoidaan tarkemmin ryhmien valinnan jälkeen lähetettävässä leirityskutsussa.

Nuorten maajoukkueen osasta muodostetaan Tampere 2018–ryhmä, jonka tavoitteena on menestyminen omissa nuorten 19-vuotiaiden MM-kilpailuissa. Ryhmän muodostamisesta ja siihen liittyvistä tukitoimenpiteistä tiedotetaan myöhemmin. Tämän lisäksi nuorten maajoukkueen urheilijat saavat keskusurheilija-statuksen, jota avataan tarkemmin tekstin seuraavassa kohdassa ”Keskusurheilijat”

Parayleisurheilun lajiryhmän osalta NMJ-ryhmään valitaan ne urheilijat, jotka on valittu Paralympiakomitean nuorten Paralympia-ryhmään. NMJ-leiritystä vastaava leiritys toteutetaan Paralympiakomitean nuorten ryhmän leireillä.

Keskusurheilijat
Keskusurheilijoiden valinnassa käytetään samaa kehitystaulukkoa kuin nuorten maajoukkueen valinnassa kuitenkin niin, että yli 22-vuotiaiden urheilijoiden kriteerinä käytetään taulukon 22-vuotiaiden tuloskriteeriä. Valintaa tehdessä urheilijan tuloksia tarkastellaan valintavuodelta ja sitä edeltävältä vuodelta. Keskusurheilijoiden ryhmän yleisen sarjan urheilijoiden tavoitteena on osallistua vähintään aikuisten maaotteluun. Parayleisurheilun lajiryhmän osalta kaupunkivalmennuskeskuksen valmennuspäällikkö voi nimetä urheilijan keskusurheilijaksi lajiryhmän päävalmentajan suosituksesta.

Keskusurheilijat ovat pääsääntöisesti kaupunkivalmennuskeskuksen vaikutuspiirissä harjoittelevia urheilijoita, joiden henkilökohtaisesti kartoitettuja tuki- ja asiantuntijapalveluja toteutetaan pääasiassa kaupunkivalmennuskeskuksissa (Jyväskylä, Tampere, pääkaupunkiseutu). Nuorten maajoukkueen ja sitä vanhempien keskusurheilijoiden statuksen omaavien urheilijoiden tukipalveluista vastaavat kaupunkivalmennuskeskusten valmennuspäälliköt yhteistyössä paikallisten urheiluakatemioiden ja seurojen kanssa. Myös muualla kuin kaupunkivalmennuskeskuksissa harjoittelevia tämän tason urheilijoita pyritään tukemaan joustavasti yhteistyössä paikallisen urheiluakatemian kanssa niin, että urheilija saa akatemiapalveluja joustavasti ja edullisesti.

Valmennuspäälliköillä on paikallisesti mahdollisuus täydentää keskusurheilijoiden ryhmää, vaikka tulosvaatimus ei yksittäisen urheilijan osalta täyttyisikään.

Nämä valintaperusteet tarkistetaan vuosittain toukokuussa. Mahdollisista tarkennuksista tai muutoksista tiedotetaan vuosittain toukokuun loppuun mennessä.