Viimeinen voitelu
Ruotsin matkan jälkeen on lähes koko ajan ollut sellainen "flunssaa-vaiko-eikö"-olo. Pahimmat oireet menivät aika nopeasti ohi, mutta sen jälkeen tauti on vähän väliä muistuttanut olemassa olostaan. Pari viikkoa kuulemma kestää tämä oireilu. Muutaman päivän pitää siis vielä jaksaa odottaa.
Paremmin asian olisi ehkä voinut hoitaa, mutta tällä viikolla kuntoilu on taas maistunut. Maanantaina tuli ulkoiltua ensimmäisen kerran kerran neljään viikkoon. Edellinen reippailu oli "Pyynikin raput" nuorten SM-kisojen yhtyedessä. Kun työssä tulee istuttua paljon ja ruokakin maistuu niin katastrofihan siitä seuraa. Aivan liian tarkasti on vuosien ajan tullut seurattua isoäitini "syö nyt kunnolla että jaksat syödä jälkiruokaakin"-ohjetta. Jotenkin olen helvetin kiitollinen siitä että ruokaa on aina ollut, mutta silti ei tarvitsisi mennä yli. En ole mikään suuri humanisti, mutta nimenomaan Afrikan nälkälapsien näkeminen telkkarista sattuu aivan hirveästi. Ehkä omatuntoa voisi keventää osallistumalla Nälkäpäivä-keräykseen.
Tiistaina oli SFI:n pyöräilyjaoston puhelinkokous. Asiat käytiin läpi nopeasti ja tehokkaasti. Tulevan kauden leiritykset ovat nyt lähes reilassa ja ensimmäinen leiri pidetään jo SFI:n suurleirin yhteydessä 22-24.10. Aikamoinen häppeninki siitä tulee kun paikalla ovat myös uimarit ja yleisurheilijat. Arvaten noin 300 henkilöä jos osallistumisprosentti yltää suht' normaalille tasolle. Ensi viikolla pidetään vielä pyöräilypalaveri ja sen jälkeen työt pitäisi olla "luovutuskunnossa". Pestinihan loppuu tältä osin 30.9.
Urheiluakatemian osalta tuli tänään mukava yllätys, kun TV:stä soitettiin että haluavat tulla tekemään reportaasia tulevana maanantaina. Aika nopeasti asia tuli eteen, mutta kyllä se saadaan hoidettua. Viimeiset hienosäädöt tehdään huomispäivän aikana. Akatemian osalta jatketaan sitten hallituksen kokouksella tiistaina. Lokakuun puolivälissä on vuorossa ensimmäinen yhteinen leiri.
Tulevana viikonloppuna mennään kuten aikaisemmin todettiin SFI:n uimareitten kanssa Ahvenanmaalle ottelemaan Tukholman joukkuetta vastaan. Kiva reissu lienee tiedossa :-) Yhtä aikaa käydään samaisella saarella myös SFI:n seuraottelun finaali, joka aina on hurjan mielenkiintoinen kisa. Se jää nyt tällä kertaa väliin. Kaikessa ei voi olla mukana. SFI:n yleisurheilun parissa jatketaan kuitenkin seuraavana viikonloppuna suunnittelupäivien merkeissä.
Yhteydenpito Merta-Harrin kanssa on viime aikoina pienen suvantovaiheen jälkeen taas tiivistynyt. On tämän vuoden Kunniakierroksen loppukirin aika. Harri on tehnyt valtavan työn seurojen innostamisessa ja nyt pitäisi vielä viimeisetkin tallennukset saada tehtyä ja viimeiset eurot tilille. Lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna kännetään jo katseet kohti ensi vuotta kun tempauksen piiripäälliköt kokoontuvat Orivedelle. Ensi vuonna kierretään 30:ttä kertaa ja silloin pitäisi taas ehdottomasti nousta miljoona-kerhoon. Kerhoja on - kuten tunnettua - monenlaisia.
Kokouksen jälkeisenä maanantaina voisi olla pienen aikalisän paikka. Jos sopiva matka löytyy, voisi lähteä vaikka viikoksi etelään. Kohteesta ei ole niinkään väliä, mutta shortsi-keliä pitäisi olla. Ajankohta on sikäli paskamainen että Englannin fotis-liigassa on silloin tauko maajoukkueitten karsintaotteluitten takia. Sikäläisiä matseja ei siis taivaskanavilta näy. Takaisin ruodussa pitäisi kuitenkin olla tiistaina 12.10 kun pidetään piirihallituksen kokous. Talous on viime kirjoittelun jälkeen saatu kohennettua hieman. Tosin vain marginaalisesti.
Tämä oli nyt viimeinen kirjoitus tälle palstalle. Kiitos kaikille annetusta palutteesta! Tätä on otsikoitu "Kentän ääneksi" - en tiedä olenko tyypillinen sellainen tai onko sellaista ylipäätänsä olemassa. Ihan vastikään kuulin että "kenttä" tarkoittaa suurin piirtein "yksittäisten ihmisten kovaäänistä marinaa". Mielenkiintoinen kannanotto, jossa välillä voi olla perää. Silti uskon vankasti että voi löytyä laajempaakin kenttäkonsensusta joka on eri mieltä päättäjien kanssa siitä miten asioita pitäisi hoitaa ja ehkä ennen kaikkea siitä mihin pitäisi panostaa.
Kausi on ollut pitkä ja - kuten todettua - takki on tällä hetkellä melko tyhjä. Omana ohjenuorana kaikessa tekemisessä on se että "sovitut jutut hoidetaan", mutta pikkasen se teettää ongelmia tällä hetkellä. Minulle on nimeenomaan tärkeää että päivittäinen työ sujuu ja että asiat menevät eteenpäin. Siksi en yhdy laisinkaan siihen "päivääkään en vaihtaisi pois"-hokemaan. Tästäkin kesästä aika monta päivää olisi saanut jäädä kokematta. Tai ainakin ne olisi saanut toteutua täysin eri muodossa. Tämä on kuitenkin osa suurempaa kokonaisuutta ja nimenomaan tätä KOKONAISUUTTA en vaihtaisi mistään pois. Vaikka välillä siis v-käyrä huitoo kirkkaan punaisena rajoittajan tuolla puolen.
Lopuksi vielä viisauden sana. Suuresti kunnioittamani valmentaja, asenteellisen valmentamisen mestari, ajattelija ja verbaaliakrobaatti Seppo Haavisto päätti maallisen vaelluksensa muutama vuosi sitten. Aivan liian aikaisin. Oli kunnia kuunnella Sepon ajatuksia koulutusten ja seminaarien yhteydessä tai muuten vaan illanistujaisissa. Jossain tilaisuudessa Seppo lausui hyvin koruttoman mutta niin yksinkertaisen totuuden:
"Huippu-urheilu on elämänstrateginen valinta."
Siihen ei ole mitään lisättävää.
Maantaina oli hyvin antoisa kokous. Tänä iltana jatketaan saman asian ympärillä. Toivottavasti se johtaa hyviin asioihin tulevaisutta silmällä pitäen.
Nyt Karjaa vaikenee. Kentällä tavataan jatkossakin.
